Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Syksyisiä kalastuskuulumisia

Moi!
Hetken tauko ollut täältä blogin puolelta koulukiireiden ja muiden kiireiden takia. Kalassa olen kuitenkin päässyt käymään nyt kolme sunnuntaita putkeen. Kalat ovat olleet vähän nihkeällä otilla, mutta aina jotain saalista on kuitenkin tullut. Kelit ovat vaihdelleet ja avovesikausi lähenee loppuaan, mutta kyllä tässä muutaman reissun ehtii vielä tehdä.

Kuhaa olen pääosin kalastanut, mutta joukkoon mahtuu yksi haukireissun puolikaskin, joka jäi aika vaisuksi vaikka odotukset olivat korkealla. Sain yhden noin parin kilon hauen shädillä, ja muut kalat loistivat poissaolollaan.
Edellisellä reissulla kuhaa löytyi ihan hyvin, mutta vaikeuksia ilmeni kun täytyi ruveta arpomaan mitä ne söisivät. Kalojen löytäminen on kuitenkin tärkeintä ja jos kalat vielä saa syömään on jo voiton puolella. Kuhat ovat vaatineet erilaista uittoa, ja outoja ratkaisuja jigin mallin, värin ja jigipään painon suhteen. Silti en ole onnistunut sitä ottikonetta löytämään muutamilla viime reisuilla. Saalis on jäänyt laihaksi, mutta jotain kuitenkin. Pari mittakuhaa taitaa olla paras saalis viime kuukauteen, mutta en ole kerennyt kalaan kuin kolmesti.

Paremminkin olisi voinut toki mennä. Pääasia kuitenkin on että pääsee vesille, vaikka kaloilla ei juhlittaiskaan. Tiedossa on vielä varmasti hienoja reissuja tälle kautta ja toivottavasti kalan tulokin tästä paranee. Vielä kerkeää kalaan, joten ei muuta kuin kireitä!
Palataan pian, toivottavasti kalaisamman blogipäivityksen merkeissä!

Kommentit


Kotijärvellä

Hei pitkästä aikaa.
Koulu on nyt haitannut harrastamista ja vesille ei ole kerennyt yhtä usein kuin ennen. Välillä silti on tullut käytyä katsomassa vieläkö osaisi kalastaa. Veden lämmöt tulevat alas joka reissun välissä reippaasti, kun ei kerkeä usein käymään ja kalojen löytäminenkin on välillä haasteellista. Viikonloppuna kerkesin kuitenkin kotijärvelleni Tampereen Pyhäjärvellä käymään ja tällä kertaa Lempäälän päässä. Olen vain muutaman kerran tuolla päässä järveä käynyt, eikä sieltä oikein paikkoja ole valmiina.
Oli hieno aamu olla vesillä, keli oli tyyni ja vähän sumuinen, järvellä oli aika paljon muitakin veneitä, koska onhan siellä Jigicupin osakilpailu lokakuun alussa. Luotaillessa meni tovi, niiin kuin aina uudelle paikalle saavuttaessa. Kuhia etsiskelin ja ahvenia vain löytyi. No mikäs siinä, niitä täytyi tietenkin heittää ja joitain ahvenia veneessä kävikin, mutta koko oli aika pientä.

Luotailu jatkui ja kuhaa yritin löytää, mutta kuhat pysyttelivät piilossa minulta. Menimme lahden poukamaan, jossa kallio vieressä ja aika syvää paikoitellen. Lahden poukama oli täynnä ahventa ja ruokakalat oli kasassa jo aika pian. Suuria yksilöitä ei tullut isoimman ollessa noin 30 senttiä. Yksi säyne kävi myös veneessä, hetken luulin jo, että nyt on iso ahven. Lievä pettymys. Ahvenille kelpasi pienet jigit, mutta viisi tuumaisellakin tuli muutama ahven, eli kai ne syönnillään olivat.
Keli muuttui tyynestä, voimakkaaseen tuuleen ja ajeltiin takaisin, kohti Pirkkalaa ja luotailin siinä hetken tuulen puolen penkkaa vettä alla noin 8 metriä. Siitä löytyi muutama kuha, koko oli kyllä pientä mutta täytyihän se kuhaakin heittää edes kerran. Aalloista huolimatta yksi mitallinen tuli ahvenien joukkoon ruokakalaksi.

Nostettiin vene ylös ja kotiin fileeraamaan kaloja. Vaikea päivä, kalat tiukassa ja tuuli haittasi loppupäivästä. Veden lämpö noin 13 astetta. Ahventa täytyy jatkossa heittää enemmän, parvet tuntui olevan suuria ja syönti välillä todella hyvää. Kalojen koko olisi saanut olla suurempaa, kuten aina. Vielä on kautta reilusti jäljellä, joten palataan pian!

Kommentit


Kuhaa jigaamassa

Moi!

Kelit ovat suosineet ja kuhaa olen muutaman kerran käynyt jigaamassa ja muutama ruokakuha yleensä tullut saatua. Kaloja on löytynyt 4 – 10 metrin välistä. Veden lämmöt tuli hellejakson aikaan todella paljon ylös. Vesi oli parhaimmillaan jopa reilut 25 astetta. Nyt kun veden lämmöt on laskeneet niin on kuhakin ollut vähän paremmalla otilla vaikka silti syönti ollut mielestäni heikkoa. Koko ajan yritän uutta oppia ja saada kuhat ottamaan, mutta eiköhän tuo kuha vähän paremmin jigiä syö kun syksyä kohden mennään. Syksyllä täytyy kyllä opetella haukea kalastamaan ja yrittää rikkoa tuo vanha haukiennätys, joka on tasan metri.


Pyrstöt vain syötiin kun jigin väri ei ollut kohdillaan.

Yksi kuhan jigaus reissu oli vaikea, sillä kalaa oli kyllä hyvin mutta syönti oli todella heikko. Penkassa, jota heitimme oli kaloja noin pari kymmentä viistokaiun mukaan, mutta vain yhden noin 45 senttisen siitä sain ja pari alamittaa. Täytyi siis etsiä aktiivisempaa kalaa ja sain heittämällä vielä toisen mitallisen, kylläkin eri penkasta. Vertikaalilla veneen alta sain samalla reissulla komean 53 senttisen kuhan, josta yksi kuvakin otettiin. Alla pari kuvaa kaikuluotaimen näytöltä.

Kuha ei siis ole vielä hurjalla syönnillä ollut ainakaan, ainakaan minun jigeihini, mutta eiköhän se siitä parane. Ja saa kyllä olla tyytyväinen mikäli ruokakalat pöytään saa, vaikka kaloilla ei ole lähiaikoina sen enempää juhlittu.

Palataan pian ja nyt kaikki vesille!


Kisaamassa Keuruulla Jigi Cupissa

Jigi Cup Humminbird Mega challence on kisattu ja kisa meni ihan hyvin, mutta parannettavaakin jäi.

Kilpailusta lyhyesti: kilpailukalat ovat ahven, kuha, hauki. ahvenia kolme kappaletta kuhia kaksi ja yksi hauki. kalojen yhteismitta ratkaisee. Kalat vapautetaan kuvaamisen jälkeen. Tässä kilpailussa kisa-aika oli 12-19. Kisa käytiin Keuruulla Keurusselällä. Järvessä oli todella runsaasti kuhaa, mutta myös muitakin kaloja. Hieno paikka oli kolme päivää olla vesillä.


Oskarin komea säynävä, mutta sitä ei laskettu tuloksiin.

Tosiaan kaksi päivää pyörittiin kisa-alueella ennen kisaa ja paikkoja löytyi. Haukea en reenannut ja luotin siihen, että kyllä se sitten kisassa tulee kun ahven vehkeillä olin reeneissä saanut haukia sivuosumana. Kisaamaan kanssani tuli kaverini Oskari Teppola. Kisaan lähdettiin ihan luottavaisin mielin, että kyllä sieltä kortti täyteen tulee.

Ensimmäinen kisapaikka tarjosi heti kaikki kolme ahventa 26-28cm ja sitten kuhapaikalle ja siitä kyytiin 51cm kuha sekä 42cm. Parannettiin vielä toinen kuha 45 senttimetriseksi. Kisaa oli kulunut vasta alle tunti kun päästiin jo haukea vetämään shädeillä matalaan. Pari minuuttia vieheet ehti uida kun 65cm hauki haavissa. Reilu tunti niin kortti täysi. Eli tavoitteeseen päästiin ja nopeastikin. Vedettiin hetki vielä haukea, mutta tuloksetta.  Päätettiin lähteä ahvenia parantamaan ja saimmekin ahvenille uudet mitat 29,29,28 senttimetriä. Ahvenpaikoilta tuli vielä hauki, mutta vain sentin suurempi kuin aiempi. Kisa-aikaa oli todella paljon jäljellä kun mietittiin, että mitäs sitten?

Haukea lähdettiin koittamaan matalaan lahteen ja siellä vierähtikin tovi ja emme saaneet isompaa haukea.  Vain yksi karkuutus lupaavasta kalasta. Vaihdoimme paikkaa ja siirtymällä kävimme vielä pari senttiä kuhaa parantamassa eli 47cm kuha korttiin. Haukea heitettiin todella paljon, mutta ei tullut kuin pieniä. Kivikkoa kun heitettiin niin heitin pari heittoa pientä jigiä niin ahventakin parannettiin sentillä. Ahvenet siis 29, 29, 29 ja kuhat 51, 47 ja isompi hauki jäi saamatta eli lopulta korttiin jäi tuo jigihauki 66cm. Haukikin saattaa joskus olla todella haastava ja puheet, että hauki ottaa vaikka villasukkaan voi unohtaa. Isompi hauki olisi nostanut sijoitusta monella sijalla, mutta päivään voi silti olla tyytyväinen.  Kiva oli kisata, kiitokset järjestäjille, sekä tietenkin Oskarille. Meidän kalat riittivät sijalle 30.


Kesäkalastusta

Moi!
Pyhäjärvi on kohdellut minua nyt aika hyvin, vaikka tunteja vesillä ei ole kauheasti kertynyt. Eden uistelussa olin mukana Nico ja Pasi Kinnusta ”auttamassa” ja saimme 5 yli 43cm kuhaa ja 4 yli 25cm ahventa viemisiksi puntarille. Näillä kaloilla irtosi sija 33. Päivä ennen kisaa kävimme etsimässä kalaa ja saimme hienon yli kahdeksan kilon hauen, jonka vapautimme kuvien ja mittauksien jälkeen.

Itse olen nyt suosinut pikapistoja ja kuhaa edelleen kalastanut pääsääntöisesti, ahvenia ja haukia sivuosumina myös pari lahnaa olen jigeillä saanut. Juhannus meni pienellä tuttavien mökkijärvellä kalastaessa ahventa pienillä jigeillä. Viime Juhannuksena samalta järveltä sain ennätysahveni, mutta tällä kertaa isoin oli reilu 30cm.

Yksi hieno ilta vesillä oli, kun vettä satoi ja olin luotaamassa normaalia penkkaa, johon tuuli oli painanut pikkukalaa ja kaikuluotaimet näyttivät komeita kaloja. Keulakone veteen ja taivasankkuri päälle ja eikun heittämään. Sain noin 10 kuhaa, joista suurin osa pieniä. Vain 2 mittakuhaa tästä kohdasta ja yksi ahven. Jatkoin luotailua kunnes löysin alueen, joka oli kerännyt hyvin pikkkukalaa, sekä kuhaa. Heitto kohteeseen ja heti kala kiinni. Pieni kuha, mutta alueella oli kyllä useita mittakaloja pienten seassa. Vettä satoi ja heittelin aluetta pienellä kalan näköisellä jigillä ja sain neljä mittakuhaa tästä paikasta, kunnes päätin lähteä kotiin yhteensä siis kuuden mitallisen kuhan kanssa isoimman oltua jotain luokkaa 47 senttimetriä. En muista reissua, jolloin kuha olisi ollut näin hyvällä syönnillä.

Seuraava reissu edellisestä oli parin päivän päästä ja kala oli siirtynyt muualle ja en saanut mittakuhaa narrattua veneeseen. Sitten tuli Juhannus ja Tampereen pyhäjärven kuhat saivat olla hetken rauhassa. Juhannuksen jälkeen pääsin taas kuhan perään ja löysin kalat läheltä samaa penkaa, josta olin viimeksi saanut nuo kuusi mittakalaa. Tällä kertaa kalat olivat paljon huonommalla otilla ja pientä tuntui olevan liikaa. Kaksi mittakuhaa sain ja molemmat keltaiseen jigiin. Pieniä kävi taas näytillä muutama. Toinen ihan komea reilu 45 senttimetriä, josta otettiin pari kuvaakin. Kiitos kaikille lukijoille, menkäähän kalaan ja nauttikaa kesästä!


Kalat kateissa

Moi!

Nyt on saanut tutustua reilun viikon verran Tampereen Pyhäjärveen ja opiskella tätä kotivesistöäni. Voin sanoa, että hukassa ollaan ja pahasti. Kelit vaihdelleet rajusti helteestä viileään ja aurinkoisesta ukkoseen. Tuuli on pilannut monta kalapäivää. Kuhat hukassa ja vähäiset kaiun piirtämät kalakaaret eivät millään syö. Ahventakaan en oikein löytänyt, mutta syvää vettä vain luotasinkin. Kuhaa löytyi matalan läheltä noin 7 metrin vedestä, mutta ei ottanut syödäkseen sitten millään. Pari tärppiä vain. Kaloja ei siis veneeseen asti ja ahvenetkin loistivat poissaolollaan. Alkukausi ollut kyllä vaikea, mutta eiköhän tämä tästä helpotu. Kesälomakin alkoi jo hetki sitten, joten nyt pääsee kalaan ilman rajoitteita.

Tällä kertaa pönökuvia ei siis ei ole. Pari alamittakuhaa ja yhden ahvenen vain saanut. Olen kuullut, että porukka saa kalaa todella matalasta, joten ehkä turhaankin hakannut päätä seinään ”normipaikoilla”. Virheet on hyvä myöntää, jotta oppii jotakin. Olisi täytynyt enemmän vain luottaa syvyyteen ja pohjan muotoihin ja heittää matalaa vettä, kivikoita ja patteja. Uskoni kaikuluotaimen näkymiin on hiukan liian kova ja yleensä heitän vain luodattuja kaloja. Näissä olosuhteissa, olettaen, että kala on matalassa niin kaiusta on vähemmän apua mielestäni kuin normaalisti esimerkiksi 7 metrin penkkaa kalastaessa.

Pyhäjärven osalta en silti luovuta, vaan nyt viimeistään on aika unohtaa täsmäkalojen etsiminen viistosta ja heittää pohjan muotoihin perustuen paikkoja läpi. Muillekin järville Pirkanmaalla olen menossa, mutta jos nyt ensin edes yksi onnistunut reissu Pyhäjärvellä. Toivotaan, että kohta saisin myös kalakuvia tänne teille näytille. Kireitä siimoja!


Kausi avattu

Hei!
Nyt on kausi saatu avattua ja se avattiin kuhan kalastuksen merkeissä. Pääsiäisenä siis olin kuhan perässä parillakin eri vesistöllä. Toinen päivä tyhjää ja toisena päivänä osuikin sitten samaan veneeseen niin, että vaikea edes uskoa kaikkea tapahtumaa yhden päivän sisään.

Vene toimi ja kaikki laitteet pelittivät niin kuin pitikin. Olin intoa täynnä kun avovesikausi pääsi alkamaan jo näin aikaisin keväällä. Kaudelta odotan, että opin uutta ja saan mahdollisimman paljon onnistumisia. Toki ei niin hyvät päivätkin kuuluuvat kalastukseen. Tällä hetkellä mielenkiinto eniten kuhan jigikalastuksessa ja kilpaileminenkin kiinnostaa. Täytyy myös ahvenen kalastukseen uhrata enemmän aikaa. Monipuolisesti yritän kalastusta harrastaa, mutta joskus tulee keskityttyä esimerkiksi vain yhteen kalalajiin tai tiettyyn kalastusmuotoon. Nyt kerron lisää tästä uskomattomasta reissusta Kippari J:n kanssa.

Aamulla Kippari J tuli hakemaan ja ajeltiin rampille niitä näitä jutustellen.
Itsellä oli ollut vaikea päivä vesillä ja siksi odotukset ei olleet kovin korkealla, vaikka tiesin, että Kippari J kalaa löytää. No, siihen ei kauaa mennyt kun pitikin jo keulakonetta laskea ja alkaa kuhaa jigaamaan. Heti ensimmäinen paikka antoi luottoa, sillä kuha jo tönäisi mutta ei jäänyt kiinni.

Seuraavissa ankkureissa saimme molemmat tönäisyjä aina välillä.
Täytyi muistaa uittaa jigi aivan veneen vierelle saakka, sillä kahden metrin säteellä veneestä tuli kaikki kontaktit. Kippari J sai pari alamittaa, mutta ne eivät hymyilyttäneet.

Reilu pari tuntia kului, kunnes sain uudesta paikkaa alamitan ja heti perään paremman kuhan. Tämä kuha olikin isompi kuin luulin ja vanhat enkat rikkoutuivat. Hieno kala ja nyt kuha ennätys kirjattu uusiin lukemiin 68cm ja 2.9 kiloa. Mahta fiilis rikkoa ennätys heti näin kauden alussa.

Hetken fiilisteltyämme jatkoimme kalastusta ja päivän viimeisillä heitoilla Kippari J sanoi, että jigi jäi ankkuriin kiinni. Muutaman sekunnin kuluttua kuuluukin, että haavi tää on kala! Kevyillä vehkeillä kesti kauan väsyttää kala. Emme edes tienneet mikä mörkö, sieltä on tulossa. Molemmat jännityneinä ja fiiliksissä. Kun saimme kalan lopulta haaviin voi sitä onnen määrää. Kippari J:llekin uusi kuhaennätys mitoilla 89cm ja 7.8 kiloa.


Kippari J:n hieno kuha

Tähän oli mukava lopettaa reissu ja jää kyllä pitkäksi aikaa mieleen. Molemmat kalat näkyivät viistosta, joten sekin nostattaa molempien mieltä.
Nyt pääsen aktiivisesti kalaan, joten olkaahan kuulolla.
Palataan!

Kommentit


Pilkkikisoissa

Hei!

Piirinmestaruus pilkkikilpailut olivat sunnuntaina ja näin tuli talven ensimmäinen kilpailukin käytyä. Kilpailu käytiin Vanajavedellä Vainionlahdella, kauniissa aurinkoisessa säässä. Osallistujia näytti olevan hyvin. Omassa sarjassani eli P19 oli kuusi osallistujaa. Kisattiin myös joukkuueena. Fisuun Tampereella oli oma joukkue johon kuului minä, Nico Kinnunen sekä Eero Åfelt. Kilpailukalana ahven.

Kisa-aika oli 10-14 ja alussa aikaa siirtyä noin kolmisen varttia ja lopussa tunti. Olimme taas Kinnusen Nicon kanssa katsoneet paikat valmiiksi. Nicolla oli myös aikaisempaa kokemusta paikasta ja oli käynyt viikkoa aikaisemmin reenaamassakin. Nico on kokenut kilpapilkkijä ja tekee myös morrinsa itse, joten luotin häneen täysin paikkojen suhteen eikä itsellä ollut mahdollisuutta päästä etukäteen tutustumaan alueeseen.

Nyt mennäänkin kisaan. Ensimmäisen reiän tein kivikon viereiseen lahteen. Kairasin lahteen noin kymmenisen reikää, mutta kala ei tuntunut olevan paikalla. Siirryin hiukan eteenpäin kun muut kilpailijat saivat siitä kalaa ja paikka oli muutenkin lupaava. Siinä tulikin oltua kauan, reilu pari tuntia eli yli puolet kisa-ajasta. Kala oli todella pientä. Mitä tässä nyt uskaltaisin sanoa, mutta veikkaan noin 30 grammaa paikan ahventen keskipainoksi.

Taidot eivät ole kovin hyvät vielä joten näin pienten kalojen pilkkiminen nopeasti on itselle ainakin osa-alue, jossa on paljon kehitettävää. Joku näytti saavan ison ahvenen aivan vierestäni kyseisellä paikalla. Puntarilla kuulin ahvenen olleen yli 600 grammaa. Itselle ei isommuksia osunut.

Noin puolitoista tuntia ennen kisa-ajan loppumista syönti hiljeni melkein täysin ja päätin lähteä etsimään uutta kalaa. Kalaa ei löytynytkään, muuta kuin sieltä täältä pari ja tunti meni ihan juoksenteluksi. Viimeisen puoli tuntisen päätin käyttää fiksusti ja menin paikkaan, jossa pari muuta kisaajaa näyttivät kalaa nostavan, joten sinne vaan juoksien kun en itsekkään kalaa löytänyt. Siitä sain vielä yhden reilu sata grammasen ja parisenkymmentä samaa koko luokkaa kuin aiemmasta paikasta.

Puntarilla pilkkipönttöön vilkaisin ja ei kyllä ollut hyvä saalis. Tiesin, että voittaa en voi kun vastassa kovia ja kokeneita kilpapilkkijöitä ja minä vasta aloittelija näissä touhuissa. Puntarilla kalani painoivat 2070g.

Pilkin kisassa pystypilkillä, jossa alla värikoukku. Tapsimorri oli myös kovassa käytössä. 12 koon Nico morri toimi tapsissa, vaikka kalat olivat aika aralla päällä, luultavasti jään paukkeesta johtuen.

Tulin kisassa neljänneksi. Fisuun Tampere joukkueena sai hopeaa. Toivottavasti kerkeää vielä käymään muitakin pilkkikilpailuja ennen avovesikauden alkua, että saisi sitä kokemusta. Kireitä siimoja kaikille!

Kommentit


Pilkillä

Teksti ja kuvat: Vilho Saarela

Hei!

Taas on aikaa kulunut viime blogista. Pilkkikauden sain avattua jo viime vuoden puolella joulupäivänä. Tähän tekstiin tiivistän kaikki kolme reissua jotka on tullut tehtyä. Kalaa on tullut heikosti, mutta tärkeintähän on itselle uuden oppiminen ja sitä tapahtuu aina. Minä pilkkijänä olen aika tavallinen. Käytän lähinnä tapsia ja pystypilkkiä, joskus tasapainoa. Kaikua en käytä, ainakaan kovin useasti.

Joulupäivänä kävin Vaasassa pilkillä kahden tuttavan kanssa. Paikka oli minulle pilkkipaikkana uusi, mutta avovesi kalassa olin siellä käynyt. Jäätä oli viidestä kymmeneen senttiin, hieman vaihdellen. Aluksi kokeilin tapsilla. Niinhän minä aina teen, mutta heti ensimmäisen hauen jälkeen, joka vei pilkkini tiesin että nyt olisi perukkeen ja tasapainon aika. Päivä kului ja sain muutaman hauen vain. Kaikki jotain kilon luokkaa. Kaverit vieressä vetivät muutamia komeita ahveniakin aina silloin tällöin kaikuluotaimien avulla. Tasapaino pilkkiä hekin uittivat. Ahven oli aralla otilla, joten en varmaan tuntenutkaan kaikkia tärppejä hanskat käsissä.

Sain hetkeksi kaikuluotaimen avuksi ja pääsin seuraamaan kun ahven nousee pilkille. Se ei kuitenkaan tärpännyt vaan joudun heiluttamaan ja nostamaan pilkkiä aivan metriin saakka. Sitten tulee kunnon tärppi ja siihen vastaisku ja siimat poikki. Olisi kannattanut uusia siimat ennen pilkkikautta tokaisee toverit. Siinä saatoin menettää juuri kilon ahvenen kaiun viivasta päätellen. Sain reissulla yhden ahvenen ja reilu viitisen kappaletta haukia.

Kotivesillä Pyhäjärvessä pikapistolla kävin härnäämässä ahvenia ja särkiä. Tutuksi tulleelta paikalta jo viime talvena sain haalittua kasaan saalista. Tapsipilkillä sain kaikki kalat. Tapasin jäällä kaksi vanhempaa miestä ja oli kiva jutella niitä näitä pilkinnän ohessa. Ruokakaloja en saanut kokoon sillä kalan koko oli pientä. Jokunen särkikin sieltä tuli, silloin kannattaa vaihtaa reikää jos ahvenia hakee.
Tapsilla pilkkiessä vajotan ensin pilkin pohjaan, sitten kelaan muutaman kierroksen ja alan hiljaa nostaa vapaa. Koko ajan täytyy katsoa tärpinilmaisimesta, että näkee pienetkin tärpit. Muutaman kerran toistaa liikettä jos ei kalaan saa kontaktia niin uutta reikää vaan.

Viime viikonloppuna kävimme Fisuun Tampere kalakerhon kanssa pienellä järvellä Tampereella. Pakkasta oli yli kymmenen astetta ja osa pilkkikeloista jäätyi kiinni. Vettäkin oli jäällä lumen alla, joten kävely oli raskasta. Keli muuten oli komea, aurinko paistoi ja kyllä eväätkin oli hyviä. Kalat pitivät suunsa minun pilkeille kiinni. Osalta jäätyi varpaat, mutta taisi sieltä joku saada jonkun pienen ahvenenkin.
Hienoja päiviä ollut kaikki pilkkipäivät ja kehotan kaikkia menemään ulos ja pilkille. Kireitä ja palataan!

Kommentit


Kauden kohokohtia

Hei!
Avovesikausi on tullut muutama viikko sitten päätökseen ja en ole käynyt kalassa, siksi täälläkin on ollut hiljaisempaa.
Menneenä avovesikautena opin paljon uutta. Välineet ja veneestä ja elektroniikasta lähtien päivittyivät. En osaa yhtä kauden parasta reissua kertoa sillä koko kausi oli mahtava. Uusia vesistöjä, uusia ystäviä keinoja saada kala ottamaan ja löytämään kalaa.
Olin Kalle Paavolan opissa ja osallistuin yhteen kilpailuunkin kipparina. Kauteen mahtui paljon kaloja suurin osa kuhia. Kohdalle osui myös hienoja ahvenia ja haukiakin. Ensi kautena aion tutustua vielä useampaan vesistöön ja mahdollisesti kilpailla. Alla muutama kuva kauden kohokohdista.


Nyt katseet tulevaan pilkkikauteen, jonka aloittamiseen ei tarvi luultavasti kauaa enään odotella. Toivotan kaikille kireitä siimoja niin jäille kuin niille ketkä avovesikauttaan jatkavat.

Kommentit