Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Kauden kohokohtia

Hei!
Avovesikausi on tullut muutama viikko sitten päätökseen ja en ole käynyt kalassa, siksi täälläkin on ollut hiljaisempaa.
Menneenä avovesikautena opin paljon uutta. Välineet ja veneestä ja elektroniikasta lähtien päivittyivät. En osaa yhtä kauden parasta reissua kertoa sillä koko kausi oli mahtava. Uusia vesistöjä, uusia ystäviä keinoja saada kala ottamaan ja löytämään kalaa.
Olin Kalle Paavolan opissa ja osallistuin yhteen kilpailuunkin kipparina. Kauteen mahtui paljon kaloja suurin osa kuhia. Kohdalle osui myös hienoja ahvenia ja haukiakin. Ensi kautena aion tutustua vielä useampaan vesistöön ja mahdollisesti kilpailla. Alla muutama kuva kauden kohokohdista.


Nyt katseet tulevaan pilkkikauteen, jonka aloittamiseen ei tarvi luultavasti kauaa enään odotella. Toivotan kaikille kireitä siimoja niin jäille kuin niille ketkä avovesikauttaan jatkavat.

Kommentit


Jigi Cupissa

Moi!

Päätin osallistua jigi cupin viimeiseen osakilpailuun, joka toimi myös suomen WPC karsintana. Kun päätöksen osallistumisesta tein, yritin päästä järvelle treenaamaan usein. Kisa käytiin Tampereen Pyhäjärvellä, jota voin kutsua omaksi kotivesistökseni. Kisassa yritetään siis saada kolme ahventa kaksi kuhaa ja hauki. Kalojen yhteismitta ratkaisee. Kalat vapautetaan kuvauksen ja mittauksen jälkeen takaisin. Kalastusopas ja muutenkin kova kalamies Esa Keino Lohjalta tuli veneeni keulaan kisaamaan. Muutamana päivänä kerkesin hetkeksi vesille ennen kisaa ja löysin kolme hyvää ahven paikkaa, joista ongin yli 30 senttisiä kaloja treeneissä. Kuhapaikatkin oli valmiina katsottu kisaa varten. Hauki jäi todella heikolle treenille.

Lauantai 29.9 Kisapäivä
Aamulla olimme yhdeksän aikaan kilpailukeskuksella, joka sijaitsi Ratinan suvannossa. Venepaikkoja ei ollut, joten oli pieni hässäkkä minne saa veneen kiinni. Venekuntia kisaan osallistui 43. Kisasta kuvattiin suoria lähetyksiä pitkin päivää ja kisa oli muutenkin näkyvillä sosiaalisessa mediassa, mikä on mielestäni loistava juttu.

Lähdöstä menimme ensimmäiseen ahvenpaikkaan, jossa oli ollut kalaa ja oli kyllä nytkin kalaa, mutta se ei avannut suutaan. Hetken heiteltyämme Esa sai 24.5 senttisen kalan, eli se oli puoli senttiä alle kisassa vaadittava mitta.

Ajoimme toiselle ahvenpaikalle ja alettiin viskomaan ahvenparvea, mutta tuloksetta. Monia jigejä kävimme läpi ja jonkun tärpin saimme, mutta ei kaloja veneeseen ja mitalle. Siirryimme kolmanteen ahvenpaikkaan. Aloimme heittämään, kunnes kuhakaiku tuli alle ja tiputin jigin nokan eteen ja kohta olikin haavissa 44 senttiä kisakuhaa ja ensimmäinen kisakala! Saimme myös ahvenia samasta paikkaa, mutta mikään ei ylittänyt tätä 25 sentin rajaa.

Palasimme vielä ensimmäiselle paikalle katsomaan olisivatko ahvenet otillaan kun näimme, että toinen tiimi siitä kalan sai.

Sitten heitettiinkin tyhjää taas ja yritimme jopa haukea. Mehän emme ajatellutkaan löysäilyä, vaan koko ajan yritimme saada ahvenia korttiin. Reilu tunti kisa-aikaa jäljellä ja Esa saa 27 senttisen ahvenen ja pari pienempää yksilöä. Kisa-aikaa enään parikymmentä minuuttia ja palaamme kahdelle aikaisemmalle paikalle mutta emme saa tarpeeksi isoja ahvenia korttiin.

Valitettavasti saimme korttiin siis kaksi kalaa.

Kisan voitti Saku Laaksonen ja Jussi Jokinen yhteistuloksella 298 senttiä.

Kisaaminen oli kivaa ja opettavaa vaikka menikin osittain pieleen. Ahvenien hankaluus yllätti kyllä. Tulevaisuudessa täytyy heittää useampaa paikkaa eikä luottaa vain niihin, jotka on treeneissä toimineet. Jatkossakin varmasti tulen kilpailemaan. Kiitos kisan järjestäjille hyvästä kilpailusta! Kiitokset myös Esa Keinolle! Palataan uusien juttujen parissa!

 

Kommentit


Vetouistelukisoissa

Hei! Pitkästä aikaa tänne kirjoittelen.
Viikonloppu tuli vietettyä taas vesillä. Lauantaina pääsin tutustumaan vetouistelukilpailuihin, sillä Kinnusen Nico ja Pasi pyysi mukaan Nippon uisteluun. Kilpailukeskus sijaitsi Mobiliassa ja siitä lähdimme Längelmäveden aalloille.

Kisassa oli mukana yli 80 venettä. Puntarille sai tuoda viisi jokaista kalalajia. Jokaisella kalalajilla oli myös oma alamitta. Vapa rajoitus oli kahdeksan. Kilpailu kalat olivat hauki, ahven ja kuha.
Kisa ei alkanut meidän osalta hyvin kun löysimme kiven 30 kilometrin vauhdissa.
Kisaa voitiin kumminkin jatkaa ja saimme vaaput veteen kisan alettua kello kymmenen. Taktiikkamme oli saada ensiksi viisi yli 25 senttistä ahventa ja sitten siirtyä kuhan ja hauen pariin. Saimme alkuun heti yhden mitan täyttävän ahvenen. Sitten saimme yhden hauen ja tätä rataa jatkui pitkin päivää. Yksi kala sieltä täältä. Kala oli siis vähän kadoksissa ja isoilla yksilöillä ei juhlittu. Vetouistelu osoittautui mukavaksi puuhaksi varsinkin jos oli tapahtumaa. Myös takilat ja muut vetouistelussa käytettävät välineet tulivat tutuiksi.

Mukavan päivän jälkeen vesillä kellumassa veimme puntarille neljä ahventa ja neljä haukea. Tuloslistalla olimme sijalla 43. Jatkossakin saatan mukaan lähteä, vaikka kisa ei ollutkaan mittalauta kisa kuten suurin osa viehekalastus kilpailuista nykyään. Tulipahan tämäkin kokeiltua ja on taas kokemusta rikkaampana. Kiitokset vielä Nicolle ja Pasille, että pääsin mukaan!

Sunnuntaina menin omalla veneellä yrittämään ahventa ja kuhaa Tampereen Pyhäjärvestä. Yllätys, yllätys kaloilla ei juhlittu ja saaliiksi tuli kuhatärppejä ja muutama ahven. Hieno päivä silti ja taas opin jotain uutta. Kireitä siimoja kaikille ja palataan kirjoitusten parissa.

Kommentit


Kuhaa ja ahventa

Moi!
Pari päivää rentoa kalastusta ja mökkielämää takana Längelmävedellä.
Ensimmäisenä päivänä jigasimme kuhaa ja ahventa ja lähdettiin vielä yöllä vetouistelemaan matalikoita. Aloin luotaamaan penkkoja ja muita paikkoja, joissa uskoin kuhan olevan. En kuitenkaan löytänyt mitään paikkaa, kunnes ajoi kapeaan salmeen, jossa vettä neljästä kuuteen metriin. Siinä muutamia kaloja oli ja niitä aloimme heittämään. Sain yhden hyvän kuha tärpin, mutta se ei muuttunut kalaksi haavissa vastaiskun hitauden takia. Enempää kalakontakteja paikka ei tarjonnut.

Päätimme heittää ahventa matalikoilta ja kaislikon reunasta, missä sitä olikin näillä helteillä. Ahven otti hienosti pieneen jigiin vitaikon sekaan tarjottuna. Koko oli pääosin todella pientä, mutta muutama ruokakala oli joukossa. Veneeseen tuli myös yksi alamittainen kuha matalikolta ahvenen jigauksen sivussa. Kuha sylkäisi pienen ahvenen veneen lattialle eli selvästi oli ahvenen perässä matalikolla.

Keskiyöllä lähdettiin vielä vetouistelemaan matalikkoja ja kaislikon edustoja kuhan toivossa. Reilun tunnin uistelun saaliina yksi 47 senttinen kuha, joka päätyi ruuaksi.
Itsellä ei kokemusta vetouistelusta paljoa ole, mutta onneksi kyydissä oli joku, joka oli ennenkin uistellut ja tiesi hiukan paikkoja.

Seuraava päivä koitti ja lähdettiin heittämään ahventa taas. Sama kaava toistui. Eli pientä ahventa tuli paljon, mutta isomukset hukassa. En käyttänyt aikaa isompien etsimiseen, koska oli sitä pienempää kalaakin kiva käyttää veneessä.

Illalla taas vedettiin uistinta ja saaliiksi alamittainen kuha taas matalasta ja muutama pieni ahven sekä tärppejä. Satuimme ajamaan kuhien päältä ja näin kalat kaiussa, joten tarjosimme jigiä kaloille, mutta eivät olleet syönnillään.
Pääasia, että pääsi kalaan ja oli kivaa, sekä kelit olivat mahtavat kovaa tuulta lukuun ottamatta. Uskalsi jopa uimaan kun vesi yli 26 astetta!

Kommentit


Ennätysahven

Moi!

Kalastuksesta oli reilu viikon tauko rippileirin takia, mutta vihdoin pääsi taas kalaan. Juhannuksena olin tuttavien mökillä ja kalastuskin juhannukseen tietenkin kuului. Kalapaikkana toimi pieni järvi, josta aiempaa kokemusta ei ollut paljoa. Viime vuonna olin sieltä pieniä ahvenia ja joitakin haukia saanut.

Kävimme aamulla heittämässä lähikaislikkoa ja saaliksi saimme muutaman pienen ahvenen sekä pienen hauen. Normaalia mökkikalastusta ilman elektroniikkaa ja soutuveneellä tietenkin. Kun menimme toisen kerran kalaan ajoin sähköperämoottorilla lähelle rantaa kaatuneen puun luo ja kuvittelin paikan hyväksi. Muutamia heittoja kaatuneen puun viereen ja pieniä ahvenia saaliiksi. Jatkoimme heittelyä, kunnes itsellä tärppäsi hieman raskaammin. Huomasin, että siiman päässä oli ahven ja hyvänkokoinen sellainen. Sain kalan veneeseen, vaikka haavia ei ollutkaan. Pitelin käsissäni uutta ennätysahventani. Kalalla mittaa oli 40 senttimetriä, mutta puntaria ei ollut matkassa, joten paino jäi arvoitukseksi. Nopean kuvauksen ja mittauksen jälkeen kala pääsi takaisin uimaan jättäen mahtavat fiilikset. Ei hullumpi juhannus. Nyt olisi kuha ja ahvenennätykset rikottu, koskahan on hauen vuoro.

Juhannuksen jälkeen olen kalastellut aktiivisesti ja vesillä on tullut oltua joka päivä. Uuteen veneeseen on pitänyt tutustua ja oppia lukemaan viistokaikuluotainta ja käyttämään keulasähkömoottoria. Siksi kalasaaliista ei ole kerrottavaa. Palataan!

Kommentit


Kuhaa jigaamassa

Moi!
Nyt lähiaikoina olen paljon kalalla käynyt ja joitain kaloja, jopa saanutkin. Nyt olen keskittynyt kuhan jigikalastukseen. Jonkun verran tullut eri vesistöjä tutummaksi ja muutaman reissun Kippari J:n kanssakin tehnyt. Vielä reilu viikko sitten olimme ihan hukassa missä kuha piileksii, mutta taisi olla silloin kutu hommissa. Pitkiä aikoja olemme vesillä pyörineet ja uutta on taas opittu huimalla tahdilla. Vastaiskut alkavat osua kohdillleen ja tärpit muuttua kuhiksi haavissa. Varsinkin uuden vapa hankinnan myötä. Fiilikset menneestä viikosta ovat hyvät, sillä vesille on päästy usein ja kalaa on tullut.
Kuhat ovat löytyneet alle seitsemän metrin vedestä. Luomu väriset jigit ovat toimineet kaikista parhaiten.

Kerron vielä hieman tarkemmin viime reissusta. Olin siis Kippari J:n kanssa tutuilla vesillä hiomassa kuhan jigaus taitoja. Vesille päästiin noin kello kolme muutaman kömmellyksen jälkeen ja siksi lähtö venyi. Ajoimme suoraan samalle kuha patille, josta viimme kerralla olimme kalaa hyvin löytäneet. Testissä oli uusi vapa, joka oli huomattavasti jäykempi kuin edellinen. Kippari J arveli, että saisin uudella vavallani myös enemmän tärppejä ylös asti. Ja niinhän se oli. Ensinmäinen tärppi hetken luotaamissen jälkeen ja heti yksi kuha haavissa, joka tosin oli hiukan alamittainen. Molemmin puolin venettä oli kuhaa viistokaikuluotaimen tulkinnan perusteella ja sain toiselta puolelta venettä tärpin ja kalan haaviin asti. Kyseessä oli 45cm nätti kuha.

Vaihdoimme hiukan paikkaa ja sain taas mittakuhan. Edessä näkyi sadepilviä niin lähdettiin ajamaan toisaalle sadetta karkuun ja samalla uusille paikoille. Uudesta paikasta sain ennätys kuhani. Uus ennätys on siis 1.4 kiloa ja 55 senttiä pitkä kuha. Hetken fiiistelyn jälkeen, Kippari J sai myös mittakuhan. Kello läheni ilta yhtätoista kun sain vielä samasta ankkurista kaksi mittakuhaa ja kippari J yhden. Hieno reissu oli. Sain ainakin todeta, että uusi vapa toimii ja kuha tarvitsee välillä erinlaisia uittoja ja jigiä kannattaa myös vaihtaa usein. Ens reissuun!

Kommentit


Avovesikausi avattu

Hei! Pitkästä aikaa uutta juttua kirjoittelen. Avovesikausi tuli avattua viikonloppuna hienossa aurinkoisessa säässä kippari J:n kanssa.

Aamu yhdeksältä lähdettiin kohti veneenlasku ramppia ja kalavesiä. Kymmenen aikaan päästiin vesille ja ennen kalastusta ajettiin veneellä pelipaikoille tovi. Pelipaikoilla aloimme luotaamaan ja paikka paljastui heti lupaavaksi. Kuhia makasi rinteessä ja penkkojen reunoilla. Heitimme kuhia kauan saamatta tärppiäkään. Pyörimme samoilla paikoilla tunteja. Aluksi tällä ei ollut väliä, sillä tuntui mahtavalta päästä vihdoin kalaan!

Etsittiin uusia kaloja uudelta paikalta ja muutama löytyikin sieltä täältä viistokaiun näyttöä tulkiten. Tarjosimme jigejä kaloille. Yritimme vaihtaa väriä ja mallia ja heittokulmaa, mutta tuloksetta. Emme löytäneet todella hyvää kuha paikkaa vain kala siellä täällä meininkiä alkua lukuunottamatta.

Tulimme matalaan lahden edustalle alla oli noin neljä metriä vettä kun viistokaiku näyttää kalaa molemmin puolin. Pohjassa luultavasti kuhia ja päällä sitten ahventa tai pikkukalaa kertoo kippari J minulle. Heitän jigin kuhia kohti ja ensinmäisestä vajotuksesta heti tärppi ja kala paljastuu hyvän kokoiseksi ahveneksi. Haavi puoliksi veteen ja kala sinne odottelemaan sillä aikaa, kun yritämme saada lisää hyvänkokoisia ahvenia. Ahven jää yksittäiseksi, joten kuvaus ja sen jälkeen kala vapauteen. Hetki siinä vielä heiteltiin ja sain pienen hauenkin ahvenjigillä.

Sitten siirryimme kippari J:n kanssa uudelle paikalla kuhan toivossa. Alkuun tietysti luotailua ja etsimistä, mutta ei näkynyt kuhaa des kaiussa. Uuteen paikkaan ja taas etsimme kunnes löytyi molemmin puolin muutama kuha. Heitin jigin, vajotin kaksi kelausta ja sain tärpin. Vastaisku myöhässä, joten tämä kala jäi vain tärpiksi. Toinen samanlainen tilanne ja taas olin myöhässä. Kolmatta kertaa en antanut tämän enään tapahtua vaan kuudennella heitolla tärppäsi. Tein vastaiskun ja kohta olikin jo kuha haavissa. Kippari j onnitteli kauden avaus kuhasta ja minä tietenkin olin iloinen kun vihdoin sain kalan kyytiin. Kuhalla oli mittaa 49 senttiä. Kala päätyi eräksi.

Kalan jälkeen etsimme uusia kaloja ja niitä taas heitettiin tutun kaavan mukaan. Kippari J sai komean 44 senttisen kuhan. Tämän jälkeen sain yhden ahvenen, joka oli pienempi kuin ensinmäinen. Aloitin evästauon kippari J:n vertikaalijigatessa ja yhtäkkiä kuuluikin HAAVi! ja taas yksi mittakala kyydissä.

Pari paikkaa vielä kokeiltiin, mutta tuloksetta. Kello noin kuusi kun päätimme lopettaa päivän. Ei helppo päivä vesillä. Kalojen eteen sai tehdä töitä. Kalastimme ensinmäiset viisi tuntia tyhjää, joka kertoo varmasti jotakin. Minä kiitän ja kuittaan. Uusia reissuja odotellessa.

Kommentit


Voittoja ensimmäisistä pilkkikisoista

Moikka!

Olipas viikonloppu. Kahdet kisat tuli käytyä. Lauantaina oli piirinmestaruuskilpailut Valkeakoskella. Kilpailualueena toimi Mallasvesi ja lähtöpaikkana Leppälän koulu ja kilpailukalana ahven. Kisoja edeltävänä päivänä laitoin välineet kuntoon ja katsoin, että kaikki olisi aamuun valmista. Kisapaikalla piti olla yhdeksältä. Kilpailun avauksen jälkeen sai lähteä jäälle. Kisa alkoi klo 10.00 Olimme Kinnusen Nicon kanssa katsoneet paikat etukäteen minne menisimme.

PM-pilkkikokemukset Mallasevedellä

Juoksu-ura

Juoksuhommiksihan se meni. Paikalle oli matkaa reilut neljä kilometriä ja aikaa noin 45 minuuttia. Matkaa helpotti huomattavasti kelkalla ajettua ura jota pitkin oli hyvä juosta. Välillä käveltiinkin kun huomattiin, että aikaa oli vielä paljon jäljellä.
Oltiin seitsemää vaille kymmenen kalapaikalla. Huomasin, että pari tavaraa oli tippunut repusta matkalla, mutta molemmat palautuivat minulle onneksi. Kuppi mehua naamaan, toukkarasia kiinni reiteen ja valmiina kisaan! Kello tuli tasan ja aloin kairata. Ekalta reiältä ei tärppiä. Reiällä vietin aikaa noin kolmisenkymmentä sekuntia. Uutta reikää, siitä sain kaksi pientä ahventa tapsilla. Sitten pitikin hetki etsiä kunnes taas löytyi kalaa. Noin parikymmentä ahventa sain, kunnes sormet alkoivat jäätyä, niin piti laittaa kintaat käteen ja juosta lenkkiä. Olihan tuota pakkasta kisa aamuna yli 20 astetta. Kun palasin reiälle oli parvi kadonnut. Kalat sain tapsilla ja morrina toimi Nico morri valkokeltaisena. Taas meni hetki etsiessä. Muutama kala sieltä täältä. Kisan viimmeisellä kymmenellä minuutilla löysin paikan, josta sain kalaa heti kun pystypilkin silmällä syötitettynä veteen laskin. En ehtinyt montaa kymmentä ahventa siitä saamaan, kun kello oli tasan kaksi ja edessä oli paluu lähtöpaikalle. Siihen oli aikaa tunti.

Vpunnitus

Punnitukseen menin epävarmoin mielin. En tiennyt paljon muut sarjalaiset olivat kalaa saaneet. Ja itsekään en ollut onnistunut kovin hyvin. Vaaka näytti lukeman 1125g.
Tuloksia jouduttiin odottamaan todella kauan. Voitin alle 15 vuotiaiden sarjan. Ja Fisuun Tampere sai joukkueena hopeaa, johon minäkin kuuluin. Ei huono päivä. Kulta- ja hopeamitali mukaan kotimatkalle!

 

 

 

 

VilhoOskuPM

Kuvassa olen oikealla ja Fisuun Tampereen joukuekaveri Oskari Teppola on vasemmalla.

Veittijärven kisa

Lauantain kisoista innostuneena päätin lähteä myös sunnuntaina kisaamaan.
Kuulin, että Ylöjärvellä tarkemmin Veittijärvellä oli kaiken kalan kisat. Kisa alkoi kello yhdeksän ja loppui kello yksi.
Kisassa ei ollut siirtymiä. Kun kisa alkoi lähdin keskelle järveä, jossa oli pieni lahti. Uitin tapsia, koska se toimi eilenkin. Muutaman reiän tein, mutta kalaa ei löytynyt, joten lähdin eteenpäin ja näin kun muut saivat kalaa. Siihen lähelle reikä ja pari pientä ahventa ylös. Kala oli todella aralla otilla. Tein lisää reikiä ja sain muutaman kalan sieltä täältä. Siirryin, kun kalaa ei alkanut kuulua ja löysin paikan, josta sain jopa parikymmentä kalaa yhtä soittoa. Sitten piti alkaa taas etsiä. Kisa oli melkein loppu kun päätin vielä mennä keskemmälle järveä paikkaan, jossa ei ollut muita. Sain heti kaksi ahventa ja sitten piti taas kairata ja etsiä. Päivän teemana oli, että kalojen eteen sai tehdä töitä ja kairata reikiä. Aina vain muutama särki tai ahven sieltä täältä jos sitäkään. Viimeisiä minuutteja vietiin, kun vapani nytkähti reilummin. Otin siimasta kiinni ja aloin nostaa kalaa, mutta se irtosi. Luultavasti lahna tai siika. Punnituksessa vaaka näytti 610 grammaa. Isompaankin tulokseen oli hyvä mahdollisuus. Voitin taas, koska sarjassani ei ollut muita kilpailijoita. Nyt lepoa ja uusien kisa reissujen suunnittelua. Mukavaa hommaa tuo kisaaminen on!

Vilho Kiittää ja kuittaa!

Kommentit


Sinttejä ja kaikupilkintää

Moikka!
Nyt on tullut pilkillä käytyä joka viikonloppu. Saaliit ei ole kummoisia olleet. Pientä ahventa vain, jos sitäkään. Joka tapauksessa kerron nyt uusimmasta reissusta, koska kaloja kumminkin saatiin ja uutta opin. Reissulla mukana oli vanhoista blogeista tuttu kippari J-nimimerkillä kulkeva kaverini mukana.
Päivä alkoi kun kippari J:n kanssa päästiin yhdeksän jälkeen Tampereen Pyhäjärven jäälle.
Ensinmäisenä päätettiin kiertää pari paikkaa, joista olin viime keväänä saanut hyvän saaliin.
Kerroin mitä olin ennen tältä paikalta saanut ja sen perusteella kippari J sitten kairasi neljä reikää ja ilmoitti. – ”näistä otetaan syömäkalat”

Vilhokaiku
Pari ahventa hän paikalta sai, mutta molemmat pieniä. Paikan vaihto siis edessä. Kerroin toisen paikan, josta olin joskus pilkillä onnistunut saalista samaan ja laitoimme karttaselaimeen reittipisteen ja aloimme kävellä sinne. Matkaan kului kauan, koska aina välillä kairasimme reikiä ja kaijutimme näkyykö kalaa alla. Lopulta pääsimme kohdepaikkaan, joka oli aika pieni alue. Aluksi emme siitä löytäneet kalaa, kunnes teimme muutaman reiän lisää ja sitten alkoi tapahtua. Kaiun näyttö täynnä viivoja. Pilkki veteen ja tärppi pystypilkkiin värikoukulla. Vieressä Kippari J nosti ahventa avannosta hyvään tahtiin. Aloin sitten vaihtamaan pilkkiä, koska syönti ei ollut kumminkaan niin kovaa, että värikoukkuun ottaisivat. Kun sain vihdoin pienen pystyn toukalla veteen otti kala heti. Kalaa irrotaessa oli parvi siirtynyt. Eikun molemmille kaira käteen ja lisää reikiä lähelle edellisiä. Parvi saatiin takaisin alle uusien reikien avulla ja muutama kala siitä molemmille. Parvi oli kyllä todella huonolla syönnillä. Joutui tapsiakin käyttämään. Ahven oli pientä ja muutama särkikin saatiin. Kalat pussiin, evästauko ja homma jatkui.

vilhopilkki
Jatkettiin liikkumista keskellä selkää penkan reunoja kairaten ja kaiuttaen. Kalaa emme enää löytäneet tai jos löysimme oli se liian pientä.
Reissu oli loppupuolella kun päätimme vielä kairata rantaan muutamia reikiä, jos kalaa olisi matalassa. Ei ollut kalaa sieläkään. Lopetimme päivän saaliina noin 15 kappalettta ahventa ja muutama särki. Päivältä jäällä opin, että joskus kalan löytämiseen joutuu tehdä kovastikin töitä ja kairata monen monta reikää ennen kalan saamista. Ottipilkkeinä toimi erinlaiset pystypilkit ketjuvärikoukun ja kärpäsen toukan kera.

Terveisin Vilho

Kommentit


Pilkkikausi avattu!

Hei!

Vihdoin olen pilkille kerennyt. Muutaman tunnin pistoja on tullut tälle kaudelle kaksi tehtyä viikonloppuisin.
Vihdoin löytyi siis aikaa ja jäitä, että kävin korkkaamassa pilkkikauden reilu viikko sitten. Pieni metsälampi kohteena, jossa todella tumma vesi. Kesällä olen kyseisessä lammessa jigiä uittanut ja silloin pientä ahventa saanut sekä kilon molemmin puolin olevia haukia. Odotin että tapahtumaa olisi paljon myös pilkkikauden avaus reissulla. Ennen puoltapäivää jäälle vihdoin pääsin ja eikun ensinmäistä reikää kairaamaan.
Kaiku veteen ja pystypilkki kärpäsentoukalla varustettuna myös reikään. Ei yhtään kalahavaintoa kauden ensinmäiseltä reiältä. Lisää reikää vaan lampi täyteen. Isä oli mukana niin reikiä jäähän tuli, sillä aikaa kun pilkin. Tehokasta sanoisinko!

DSC_0145
Valmiita avantoja hetken kierreltyäni en saanut mitään kalahavaintoa. Vaihdoin morriin hetkeksi, mutta ei kalahavaintoa. Paikkaa vaihdoin aktiivisesti ja eri pilkkityyppejä kokeilin. Ei mitään!
Makkaraa kahvia ja karjalanpiirakoita piti syödä välillä. Muutama reikä eväiden nautiskelun jälkeen kaiussa näkyy viiva noin puoli metriä pohjasta lasken pilkkin kaaren päälle ja kala lähtee karkuun. Jatkoin reiällä pilkkimistä, mutta kun ei kalaa näkynyt aloin taas vaihtamaan aktiivisesti paikkaa. Yksi kala ilmestyi kaiun näytölle, mutta ennenkuin kerkeän pilkkiä veteen laittamaan on se jo kadonnut. Tälläinen reissu tällä kertaa. Voi sen kauden avata myös tällä tavalla:) Matalasta ja syvästä kokeilin, mutta tuloksetta.

Tästä viikko eteenpäin, kun pääsin pilkille seuraavan kerran. Paikkana oli Tampereen Pyhäjärvi. Tästä paikasta oli viimme talvelta hyviä muistoja, kun pilkkikisat täällä voitin ja muutenkin järvi oli antoisa koko viime talven ajan. Hyvin odotuksin siis jäälle. Tällä kerralla teemana oli tasapainot eli lähinnä tasureilla tuli pilkittyä. Pystypilkkiä värikoukullakin kokeilin.
Ensinmäistä reikää noin neljään metriin ja siitä sitten lähdin etenemään kohti syvempää. Ensimmäiset viisi reikää tyhjää täynnä. Seuraavat viisi reikää vähän sikin sokin. Pari pikkukalaparvea ui alta, osasin kaikuluotaimesta päätellä. Vaihdoin pienempään tasapainoon, jos ahventakin tulisi paikalle pikkukalan perässsä.
Pari kalaa kaiussa näkyi pohjassa, mutta en saanut nitä nousemaan tasapainolle. Uudet viisi reikää, nekin tyhjiä. Miten voi olla näin vaikeaa mietin. Missä kalat on? Menin matalaan koittamaan pienellä karvapyrstö tasurilla, mutta ei liikettäkään kaiussa. Muutaman tunnin pilkittyäni luovutin ja jätin ahvenet ensi kertaan. Tulevina viikonloppuina menemään taas pilkille, koska kisojakin on tulossa, joihin ajattelin osallistua. Ei anneta kahden kalattoman reissun masentaa mieltä. Toivon, että tulevat reissut tuovat kaloja, kokemuksia ja taitoa mukanaan!
Valitettavasti en paljoa kuvia reissuilta saanut, kun pakkanen sammutti puhelimen. Hyvää talven jatkoa lukijoille!

Terkuin Vilho

Kommentit