Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Kesäkalastusta

Moi!
Pyhäjärvi on kohdellut minua nyt aika hyvin, vaikka tunteja vesillä ei ole kauheasti kertynyt. Eden uistelussa olin mukana Nico ja Pasi Kinnusta ”auttamassa” ja saimme 5 yli 43cm kuhaa ja 4 yli 25cm ahventa viemisiksi puntarille. Näillä kaloilla irtosi sija 33. Päivä ennen kisaa kävimme etsimässä kalaa ja saimme hienon yli kahdeksan kilon hauen, jonka vapautimme kuvien ja mittauksien jälkeen.

Itse olen nyt suosinut pikapistoja ja kuhaa edelleen kalastanut pääsääntöisesti, ahvenia ja haukia sivuosumina myös pari lahnaa olen jigeillä saanut. Juhannus meni pienellä tuttavien mökkijärvellä kalastaessa ahventa pienillä jigeillä. Viime Juhannuksena samalta järveltä sain ennätysahveni, mutta tällä kertaa isoin oli reilu 30cm.

Yksi hieno ilta vesillä oli, kun vettä satoi ja olin luotaamassa normaalia penkkaa, johon tuuli oli painanut pikkukalaa ja kaikuluotaimet näyttivät komeita kaloja. Keulakone veteen ja taivasankkuri päälle ja eikun heittämään. Sain noin 10 kuhaa, joista suurin osa pieniä. Vain 2 mittakuhaa tästä kohdasta ja yksi ahven. Jatkoin luotailua kunnes löysin alueen, joka oli kerännyt hyvin pikkkukalaa, sekä kuhaa. Heitto kohteeseen ja heti kala kiinni. Pieni kuha, mutta alueella oli kyllä useita mittakaloja pienten seassa. Vettä satoi ja heittelin aluetta pienellä kalan näköisellä jigillä ja sain neljä mittakuhaa tästä paikasta, kunnes päätin lähteä kotiin yhteensä siis kuuden mitallisen kuhan kanssa isoimman oltua jotain luokkaa 47 senttimetriä. En muista reissua, jolloin kuha olisi ollut näin hyvällä syönnillä.

Seuraava reissu edellisestä oli parin päivän päästä ja kala oli siirtynyt muualle ja en saanut mittakuhaa narrattua veneeseen. Sitten tuli Juhannus ja Tampereen pyhäjärven kuhat saivat olla hetken rauhassa. Juhannuksen jälkeen pääsin taas kuhan perään ja löysin kalat läheltä samaa penkaa, josta olin viimeksi saanut nuo kuusi mittakalaa. Tällä kertaa kalat olivat paljon huonommalla otilla ja pientä tuntui olevan liikaa. Kaksi mittakuhaa sain ja molemmat keltaiseen jigiin. Pieniä kävi taas näytillä muutama. Toinen ihan komea reilu 45 senttimetriä, josta otettiin pari kuvaakin. Kiitos kaikille lukijoille, menkäähän kalaan ja nauttikaa kesästä!


Kalat kateissa

Moi!

Nyt on saanut tutustua reilun viikon verran Tampereen Pyhäjärveen ja opiskella tätä kotivesistöäni. Voin sanoa, että hukassa ollaan ja pahasti. Kelit vaihdelleet rajusti helteestä viileään ja aurinkoisesta ukkoseen. Tuuli on pilannut monta kalapäivää. Kuhat hukassa ja vähäiset kaiun piirtämät kalakaaret eivät millään syö. Ahventakaan en oikein löytänyt, mutta syvää vettä vain luotasinkin. Kuhaa löytyi matalan läheltä noin 7 metrin vedestä, mutta ei ottanut syödäkseen sitten millään. Pari tärppiä vain. Kaloja ei siis veneeseen asti ja ahvenetkin loistivat poissaolollaan. Alkukausi ollut kyllä vaikea, mutta eiköhän tämä tästä helpotu. Kesälomakin alkoi jo hetki sitten, joten nyt pääsee kalaan ilman rajoitteita.

Tällä kertaa pönökuvia ei siis ei ole. Pari alamittakuhaa ja yhden ahvenen vain saanut. Olen kuullut, että porukka saa kalaa todella matalasta, joten ehkä turhaankin hakannut päätä seinään ”normipaikoilla”. Virheet on hyvä myöntää, jotta oppii jotakin. Olisi täytynyt enemmän vain luottaa syvyyteen ja pohjan muotoihin ja heittää matalaa vettä, kivikoita ja patteja. Uskoni kaikuluotaimen näkymiin on hiukan liian kova ja yleensä heitän vain luodattuja kaloja. Näissä olosuhteissa, olettaen, että kala on matalassa niin kaiusta on vähemmän apua mielestäni kuin normaalisti esimerkiksi 7 metrin penkkaa kalastaessa.

Pyhäjärven osalta en silti luovuta, vaan nyt viimeistään on aika unohtaa täsmäkalojen etsiminen viistosta ja heittää pohjan muotoihin perustuen paikkoja läpi. Muillekin järville Pirkanmaalla olen menossa, mutta jos nyt ensin edes yksi onnistunut reissu Pyhäjärvellä. Toivotaan, että kohta saisin myös kalakuvia tänne teille näytille. Kireitä siimoja!


Kausi avattu

Hei!
Nyt on kausi saatu avattua ja se avattiin kuhan kalastuksen merkeissä. Pääsiäisenä siis olin kuhan perässä parillakin eri vesistöllä. Toinen päivä tyhjää ja toisena päivänä osuikin sitten samaan veneeseen niin, että vaikea edes uskoa kaikkea tapahtumaa yhden päivän sisään.

Vene toimi ja kaikki laitteet pelittivät niin kuin pitikin. Olin intoa täynnä kun avovesikausi pääsi alkamaan jo näin aikaisin keväällä. Kaudelta odotan, että opin uutta ja saan mahdollisimman paljon onnistumisia. Toki ei niin hyvät päivätkin kuuluuvat kalastukseen. Tällä hetkellä mielenkiinto eniten kuhan jigikalastuksessa ja kilpaileminenkin kiinnostaa. Täytyy myös ahvenen kalastukseen uhrata enemmän aikaa. Monipuolisesti yritän kalastusta harrastaa, mutta joskus tulee keskityttyä esimerkiksi vain yhteen kalalajiin tai tiettyyn kalastusmuotoon. Nyt kerron lisää tästä uskomattomasta reissusta Kippari J:n kanssa.

Aamulla Kippari J tuli hakemaan ja ajeltiin rampille niitä näitä jutustellen.
Itsellä oli ollut vaikea päivä vesillä ja siksi odotukset ei olleet kovin korkealla, vaikka tiesin, että Kippari J kalaa löytää. No, siihen ei kauaa mennyt kun pitikin jo keulakonetta laskea ja alkaa kuhaa jigaamaan. Heti ensimmäinen paikka antoi luottoa, sillä kuha jo tönäisi mutta ei jäänyt kiinni.

Seuraavissa ankkureissa saimme molemmat tönäisyjä aina välillä.
Täytyi muistaa uittaa jigi aivan veneen vierelle saakka, sillä kahden metrin säteellä veneestä tuli kaikki kontaktit. Kippari J sai pari alamittaa, mutta ne eivät hymyilyttäneet.

Reilu pari tuntia kului, kunnes sain uudesta paikkaa alamitan ja heti perään paremman kuhan. Tämä kuha olikin isompi kuin luulin ja vanhat enkat rikkoutuivat. Hieno kala ja nyt kuha ennätys kirjattu uusiin lukemiin 68cm ja 2.9 kiloa. Mahta fiilis rikkoa ennätys heti näin kauden alussa.

Hetken fiilisteltyämme jatkoimme kalastusta ja päivän viimeisillä heitoilla Kippari J sanoi, että jigi jäi ankkuriin kiinni. Muutaman sekunnin kuluttua kuuluukin, että haavi tää on kala! Kevyillä vehkeillä kesti kauan väsyttää kala. Emme edes tienneet mikä mörkö, sieltä on tulossa. Molemmat jännityneinä ja fiiliksissä. Kun saimme kalan lopulta haaviin voi sitä onnen määrää. Kippari J:llekin uusi kuhaennätys mitoilla 89cm ja 7.8 kiloa.


Kippari J:n hieno kuha

Tähän oli mukava lopettaa reissu ja jää kyllä pitkäksi aikaa mieleen. Molemmat kalat näkyivät viistosta, joten sekin nostattaa molempien mieltä.
Nyt pääsen aktiivisesti kalaan, joten olkaahan kuulolla.
Palataan!

Kommentit


Pilkkikisoissa

Hei!

Piirinmestaruus pilkkikilpailut olivat sunnuntaina ja näin tuli talven ensimmäinen kilpailukin käytyä. Kilpailu käytiin Vanajavedellä Vainionlahdella, kauniissa aurinkoisessa säässä. Osallistujia näytti olevan hyvin. Omassa sarjassani eli P19 oli kuusi osallistujaa. Kisattiin myös joukkuueena. Fisuun Tampereella oli oma joukkue johon kuului minä, Nico Kinnunen sekä Eero Åfelt. Kilpailukalana ahven.

Kisa-aika oli 10-14 ja alussa aikaa siirtyä noin kolmisen varttia ja lopussa tunti. Olimme taas Kinnusen Nicon kanssa katsoneet paikat valmiiksi. Nicolla oli myös aikaisempaa kokemusta paikasta ja oli käynyt viikkoa aikaisemmin reenaamassakin. Nico on kokenut kilpapilkkijä ja tekee myös morrinsa itse, joten luotin häneen täysin paikkojen suhteen eikä itsellä ollut mahdollisuutta päästä etukäteen tutustumaan alueeseen.

Nyt mennäänkin kisaan. Ensimmäisen reiän tein kivikon viereiseen lahteen. Kairasin lahteen noin kymmenisen reikää, mutta kala ei tuntunut olevan paikalla. Siirryin hiukan eteenpäin kun muut kilpailijat saivat siitä kalaa ja paikka oli muutenkin lupaava. Siinä tulikin oltua kauan, reilu pari tuntia eli yli puolet kisa-ajasta. Kala oli todella pientä. Mitä tässä nyt uskaltaisin sanoa, mutta veikkaan noin 30 grammaa paikan ahventen keskipainoksi.

Taidot eivät ole kovin hyvät vielä joten näin pienten kalojen pilkkiminen nopeasti on itselle ainakin osa-alue, jossa on paljon kehitettävää. Joku näytti saavan ison ahvenen aivan vierestäni kyseisellä paikalla. Puntarilla kuulin ahvenen olleen yli 600 grammaa. Itselle ei isommuksia osunut.

Noin puolitoista tuntia ennen kisa-ajan loppumista syönti hiljeni melkein täysin ja päätin lähteä etsimään uutta kalaa. Kalaa ei löytynytkään, muuta kuin sieltä täältä pari ja tunti meni ihan juoksenteluksi. Viimeisen puoli tuntisen päätin käyttää fiksusti ja menin paikkaan, jossa pari muuta kisaajaa näyttivät kalaa nostavan, joten sinne vaan juoksien kun en itsekkään kalaa löytänyt. Siitä sain vielä yhden reilu sata grammasen ja parisenkymmentä samaa koko luokkaa kuin aiemmasta paikasta.

Puntarilla pilkkipönttöön vilkaisin ja ei kyllä ollut hyvä saalis. Tiesin, että voittaa en voi kun vastassa kovia ja kokeneita kilpapilkkijöitä ja minä vasta aloittelija näissä touhuissa. Puntarilla kalani painoivat 2070g.

Pilkin kisassa pystypilkillä, jossa alla värikoukku. Tapsimorri oli myös kovassa käytössä. 12 koon Nico morri toimi tapsissa, vaikka kalat olivat aika aralla päällä, luultavasti jään paukkeesta johtuen.

Tulin kisassa neljänneksi. Fisuun Tampere joukkueena sai hopeaa. Toivottavasti kerkeää vielä käymään muitakin pilkkikilpailuja ennen avovesikauden alkua, että saisi sitä kokemusta. Kireitä siimoja kaikille!

Kommentit


Pilkillä

Teksti ja kuvat: Vilho Saarela

Hei!

Taas on aikaa kulunut viime blogista. Pilkkikauden sain avattua jo viime vuoden puolella joulupäivänä. Tähän tekstiin tiivistän kaikki kolme reissua jotka on tullut tehtyä. Kalaa on tullut heikosti, mutta tärkeintähän on itselle uuden oppiminen ja sitä tapahtuu aina. Minä pilkkijänä olen aika tavallinen. Käytän lähinnä tapsia ja pystypilkkiä, joskus tasapainoa. Kaikua en käytä, ainakaan kovin useasti.

Joulupäivänä kävin Vaasassa pilkillä kahden tuttavan kanssa. Paikka oli minulle pilkkipaikkana uusi, mutta avovesi kalassa olin siellä käynyt. Jäätä oli viidestä kymmeneen senttiin, hieman vaihdellen. Aluksi kokeilin tapsilla. Niinhän minä aina teen, mutta heti ensimmäisen hauen jälkeen, joka vei pilkkini tiesin että nyt olisi perukkeen ja tasapainon aika. Päivä kului ja sain muutaman hauen vain. Kaikki jotain kilon luokkaa. Kaverit vieressä vetivät muutamia komeita ahveniakin aina silloin tällöin kaikuluotaimien avulla. Tasapaino pilkkiä hekin uittivat. Ahven oli aralla otilla, joten en varmaan tuntenutkaan kaikkia tärppejä hanskat käsissä.

Sain hetkeksi kaikuluotaimen avuksi ja pääsin seuraamaan kun ahven nousee pilkille. Se ei kuitenkaan tärpännyt vaan joudun heiluttamaan ja nostamaan pilkkiä aivan metriin saakka. Sitten tulee kunnon tärppi ja siihen vastaisku ja siimat poikki. Olisi kannattanut uusia siimat ennen pilkkikautta tokaisee toverit. Siinä saatoin menettää juuri kilon ahvenen kaiun viivasta päätellen. Sain reissulla yhden ahvenen ja reilu viitisen kappaletta haukia.

Kotivesillä Pyhäjärvessä pikapistolla kävin härnäämässä ahvenia ja särkiä. Tutuksi tulleelta paikalta jo viime talvena sain haalittua kasaan saalista. Tapsipilkillä sain kaikki kalat. Tapasin jäällä kaksi vanhempaa miestä ja oli kiva jutella niitä näitä pilkinnän ohessa. Ruokakaloja en saanut kokoon sillä kalan koko oli pientä. Jokunen särkikin sieltä tuli, silloin kannattaa vaihtaa reikää jos ahvenia hakee.
Tapsilla pilkkiessä vajotan ensin pilkin pohjaan, sitten kelaan muutaman kierroksen ja alan hiljaa nostaa vapaa. Koko ajan täytyy katsoa tärpinilmaisimesta, että näkee pienetkin tärpit. Muutaman kerran toistaa liikettä jos ei kalaan saa kontaktia niin uutta reikää vaan.

Viime viikonloppuna kävimme Fisuun Tampere kalakerhon kanssa pienellä järvellä Tampereella. Pakkasta oli yli kymmenen astetta ja osa pilkkikeloista jäätyi kiinni. Vettäkin oli jäällä lumen alla, joten kävely oli raskasta. Keli muuten oli komea, aurinko paistoi ja kyllä eväätkin oli hyviä. Kalat pitivät suunsa minun pilkeille kiinni. Osalta jäätyi varpaat, mutta taisi sieltä joku saada jonkun pienen ahvenenkin.
Hienoja päiviä ollut kaikki pilkkipäivät ja kehotan kaikkia menemään ulos ja pilkille. Kireitä ja palataan!

Kommentit


Kauden kohokohtia

Hei!
Avovesikausi on tullut muutama viikko sitten päätökseen ja en ole käynyt kalassa, siksi täälläkin on ollut hiljaisempaa.
Menneenä avovesikautena opin paljon uutta. Välineet ja veneestä ja elektroniikasta lähtien päivittyivät. En osaa yhtä kauden parasta reissua kertoa sillä koko kausi oli mahtava. Uusia vesistöjä, uusia ystäviä keinoja saada kala ottamaan ja löytämään kalaa.
Olin Kalle Paavolan opissa ja osallistuin yhteen kilpailuunkin kipparina. Kauteen mahtui paljon kaloja suurin osa kuhia. Kohdalle osui myös hienoja ahvenia ja haukiakin. Ensi kautena aion tutustua vielä useampaan vesistöön ja mahdollisesti kilpailla. Alla muutama kuva kauden kohokohdista.


Nyt katseet tulevaan pilkkikauteen, jonka aloittamiseen ei tarvi luultavasti kauaa enään odotella. Toivotan kaikille kireitä siimoja niin jäille kuin niille ketkä avovesikauttaan jatkavat.

Kommentit


Jigi Cupissa

Moi!

Päätin osallistua jigi cupin viimeiseen osakilpailuun, joka toimi myös suomen WPC karsintana. Kun päätöksen osallistumisesta tein, yritin päästä järvelle treenaamaan usein. Kisa käytiin Tampereen Pyhäjärvellä, jota voin kutsua omaksi kotivesistökseni. Kisassa yritetään siis saada kolme ahventa kaksi kuhaa ja hauki. Kalojen yhteismitta ratkaisee. Kalat vapautetaan kuvauksen ja mittauksen jälkeen takaisin. Kalastusopas ja muutenkin kova kalamies Esa Keino Lohjalta tuli veneeni keulaan kisaamaan. Muutamana päivänä kerkesin hetkeksi vesille ennen kisaa ja löysin kolme hyvää ahven paikkaa, joista ongin yli 30 senttisiä kaloja treeneissä. Kuhapaikatkin oli valmiina katsottu kisaa varten. Hauki jäi todella heikolle treenille.

Lauantai 29.9 Kisapäivä
Aamulla olimme yhdeksän aikaan kilpailukeskuksella, joka sijaitsi Ratinan suvannossa. Venepaikkoja ei ollut, joten oli pieni hässäkkä minne saa veneen kiinni. Venekuntia kisaan osallistui 43. Kisasta kuvattiin suoria lähetyksiä pitkin päivää ja kisa oli muutenkin näkyvillä sosiaalisessa mediassa, mikä on mielestäni loistava juttu.

Lähdöstä menimme ensimmäiseen ahvenpaikkaan, jossa oli ollut kalaa ja oli kyllä nytkin kalaa, mutta se ei avannut suutaan. Hetken heiteltyämme Esa sai 24.5 senttisen kalan, eli se oli puoli senttiä alle kisassa vaadittava mitta.

Ajoimme toiselle ahvenpaikalle ja alettiin viskomaan ahvenparvea, mutta tuloksetta. Monia jigejä kävimme läpi ja jonkun tärpin saimme, mutta ei kaloja veneeseen ja mitalle. Siirryimme kolmanteen ahvenpaikkaan. Aloimme heittämään, kunnes kuhakaiku tuli alle ja tiputin jigin nokan eteen ja kohta olikin haavissa 44 senttiä kisakuhaa ja ensimmäinen kisakala! Saimme myös ahvenia samasta paikkaa, mutta mikään ei ylittänyt tätä 25 sentin rajaa.

Palasimme vielä ensimmäiselle paikalle katsomaan olisivatko ahvenet otillaan kun näimme, että toinen tiimi siitä kalan sai.

Sitten heitettiinkin tyhjää taas ja yritimme jopa haukea. Mehän emme ajatellutkaan löysäilyä, vaan koko ajan yritimme saada ahvenia korttiin. Reilu tunti kisa-aikaa jäljellä ja Esa saa 27 senttisen ahvenen ja pari pienempää yksilöä. Kisa-aikaa enään parikymmentä minuuttia ja palaamme kahdelle aikaisemmalle paikalle mutta emme saa tarpeeksi isoja ahvenia korttiin.

Valitettavasti saimme korttiin siis kaksi kalaa.

Kisan voitti Saku Laaksonen ja Jussi Jokinen yhteistuloksella 298 senttiä.

Kisaaminen oli kivaa ja opettavaa vaikka menikin osittain pieleen. Ahvenien hankaluus yllätti kyllä. Tulevaisuudessa täytyy heittää useampaa paikkaa eikä luottaa vain niihin, jotka on treeneissä toimineet. Jatkossakin varmasti tulen kilpailemaan. Kiitos kisan järjestäjille hyvästä kilpailusta! Kiitokset myös Esa Keinolle! Palataan uusien juttujen parissa!

 

Kommentit


Vetouistelukisoissa

Hei! Pitkästä aikaa tänne kirjoittelen.
Viikonloppu tuli vietettyä taas vesillä. Lauantaina pääsin tutustumaan vetouistelukilpailuihin, sillä Kinnusen Nico ja Pasi pyysi mukaan Nippon uisteluun. Kilpailukeskus sijaitsi Mobiliassa ja siitä lähdimme Längelmäveden aalloille.

Kisassa oli mukana yli 80 venettä. Puntarille sai tuoda viisi jokaista kalalajia. Jokaisella kalalajilla oli myös oma alamitta. Vapa rajoitus oli kahdeksan. Kilpailu kalat olivat hauki, ahven ja kuha.
Kisa ei alkanut meidän osalta hyvin kun löysimme kiven 30 kilometrin vauhdissa.
Kisaa voitiin kumminkin jatkaa ja saimme vaaput veteen kisan alettua kello kymmenen. Taktiikkamme oli saada ensiksi viisi yli 25 senttistä ahventa ja sitten siirtyä kuhan ja hauen pariin. Saimme alkuun heti yhden mitan täyttävän ahvenen. Sitten saimme yhden hauen ja tätä rataa jatkui pitkin päivää. Yksi kala sieltä täältä. Kala oli siis vähän kadoksissa ja isoilla yksilöillä ei juhlittu. Vetouistelu osoittautui mukavaksi puuhaksi varsinkin jos oli tapahtumaa. Myös takilat ja muut vetouistelussa käytettävät välineet tulivat tutuiksi.

Mukavan päivän jälkeen vesillä kellumassa veimme puntarille neljä ahventa ja neljä haukea. Tuloslistalla olimme sijalla 43. Jatkossakin saatan mukaan lähteä, vaikka kisa ei ollutkaan mittalauta kisa kuten suurin osa viehekalastus kilpailuista nykyään. Tulipahan tämäkin kokeiltua ja on taas kokemusta rikkaampana. Kiitokset vielä Nicolle ja Pasille, että pääsin mukaan!

Sunnuntaina menin omalla veneellä yrittämään ahventa ja kuhaa Tampereen Pyhäjärvestä. Yllätys, yllätys kaloilla ei juhlittu ja saaliiksi tuli kuhatärppejä ja muutama ahven. Hieno päivä silti ja taas opin jotain uutta. Kireitä siimoja kaikille ja palataan kirjoitusten parissa.

Kommentit


Kuhaa ja ahventa

Moi!
Pari päivää rentoa kalastusta ja mökkielämää takana Längelmävedellä.
Ensimmäisenä päivänä jigasimme kuhaa ja ahventa ja lähdettiin vielä yöllä vetouistelemaan matalikoita. Aloin luotaamaan penkkoja ja muita paikkoja, joissa uskoin kuhan olevan. En kuitenkaan löytänyt mitään paikkaa, kunnes ajoi kapeaan salmeen, jossa vettä neljästä kuuteen metriin. Siinä muutamia kaloja oli ja niitä aloimme heittämään. Sain yhden hyvän kuha tärpin, mutta se ei muuttunut kalaksi haavissa vastaiskun hitauden takia. Enempää kalakontakteja paikka ei tarjonnut.

Päätimme heittää ahventa matalikoilta ja kaislikon reunasta, missä sitä olikin näillä helteillä. Ahven otti hienosti pieneen jigiin vitaikon sekaan tarjottuna. Koko oli pääosin todella pientä, mutta muutama ruokakala oli joukossa. Veneeseen tuli myös yksi alamittainen kuha matalikolta ahvenen jigauksen sivussa. Kuha sylkäisi pienen ahvenen veneen lattialle eli selvästi oli ahvenen perässä matalikolla.

Keskiyöllä lähdettiin vielä vetouistelemaan matalikkoja ja kaislikon edustoja kuhan toivossa. Reilun tunnin uistelun saaliina yksi 47 senttinen kuha, joka päätyi ruuaksi.
Itsellä ei kokemusta vetouistelusta paljoa ole, mutta onneksi kyydissä oli joku, joka oli ennenkin uistellut ja tiesi hiukan paikkoja.

Seuraava päivä koitti ja lähdettiin heittämään ahventa taas. Sama kaava toistui. Eli pientä ahventa tuli paljon, mutta isomukset hukassa. En käyttänyt aikaa isompien etsimiseen, koska oli sitä pienempää kalaakin kiva käyttää veneessä.

Illalla taas vedettiin uistinta ja saaliiksi alamittainen kuha taas matalasta ja muutama pieni ahven sekä tärppejä. Satuimme ajamaan kuhien päältä ja näin kalat kaiussa, joten tarjosimme jigiä kaloille, mutta eivät olleet syönnillään.
Pääasia, että pääsi kalaan ja oli kivaa, sekä kelit olivat mahtavat kovaa tuulta lukuun ottamatta. Uskalsi jopa uimaan kun vesi yli 26 astetta!

Kommentit


Ennätysahven

Moi!

Kalastuksesta oli reilu viikon tauko rippileirin takia, mutta vihdoin pääsi taas kalaan. Juhannuksena olin tuttavien mökillä ja kalastuskin juhannukseen tietenkin kuului. Kalapaikkana toimi pieni järvi, josta aiempaa kokemusta ei ollut paljoa. Viime vuonna olin sieltä pieniä ahvenia ja joitakin haukia saanut.

Kävimme aamulla heittämässä lähikaislikkoa ja saaliksi saimme muutaman pienen ahvenen sekä pienen hauen. Normaalia mökkikalastusta ilman elektroniikkaa ja soutuveneellä tietenkin. Kun menimme toisen kerran kalaan ajoin sähköperämoottorilla lähelle rantaa kaatuneen puun luo ja kuvittelin paikan hyväksi. Muutamia heittoja kaatuneen puun viereen ja pieniä ahvenia saaliiksi. Jatkoimme heittelyä, kunnes itsellä tärppäsi hieman raskaammin. Huomasin, että siiman päässä oli ahven ja hyvänkokoinen sellainen. Sain kalan veneeseen, vaikka haavia ei ollutkaan. Pitelin käsissäni uutta ennätysahventani. Kalalla mittaa oli 40 senttimetriä, mutta puntaria ei ollut matkassa, joten paino jäi arvoitukseksi. Nopean kuvauksen ja mittauksen jälkeen kala pääsi takaisin uimaan jättäen mahtavat fiilikset. Ei hullumpi juhannus. Nyt olisi kuha ja ahvenennätykset rikottu, koskahan on hauen vuoro.

Juhannuksen jälkeen olen kalastellut aktiivisesti ja vesillä on tullut oltua joka päivä. Uuteen veneeseen on pitänyt tutustua ja oppia lukemaan viistokaikuluotainta ja käyttämään keulasähkömoottoria. Siksi kalasaaliista ei ole kerrottavaa. Palataan!

Kommentit