Bloggarin terkut

Heipsan!

Lupasin teille edellisessä postauksessa, että tuon (sateisen) talven keskelle elokuista ihanaa aurinkoa.

13. Elokuuta

Heti aamusta aikaseen mulla oli herätyskello (harvinaista kesällä) soimassa. Eikä suotta. Meille oli tulossa kylään mökille Lempäälän-Vesilahden sanomien toimittaja. Suunnitelmissa oli siis jutun tekeminen mistäs muustakaan, kun mun bloggaamisesta juurikin tänne.

Vedin vaatteet niskaan ja hiukset kiinni ja lähdin käynnistelemään moottorivenettä. Onneksi ulkona oli ihanan aurinkoinen aamu. Olin jo edellisenä iltana katsonut kaikki valmiiksi seuraavaan aamuun. Käynnistin moottorin ja lähdin ajamaan kohti rantaa. Olimme sopineet toimittajan kanssa, että tulen häntä hieman vastaan. Niinpä jännityksissäni odottelin, kunnes auto kurvasi mökkirantaamme.

Toimittaja oli oikein mukava ja jännitys kaikkosi heti pois. Kävimme ensin kokemassa rapumerrat, joista onneksi tuli aika monta rapua. Rapumertojen nosto on jännittävää ja tässä tilanteessa vielä jännittävämpää. Yleensä mertaa nostaessa tunnen painosta, että onko siellä rapuja, tosin välillä arvaus saattaa mennä ihan pieleen.

Rapumerrat koettuamme lähdimme kohti mökkiämme, jossa minusta tehtiin haastattelu. Ennen sitä veimme toki ravut sumppuun. Olen ollut ennenkin haastatteluissa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun yksin minusta tehtiin juttu.

RapunaisetJR100

Toimittaja kyseli kalastusharrastuksestani ja tietysti tänne bloggaamisesta. Mieleisin kysymys taisi olla, kun sai vapaasti kertoa jonkun oman kalajutun. Kerroin, mistäs muustakaan, kun meidän isänpäivä reissusta kalaan. Jos olette missanneet sen tarinan niin käykääpä lukemassa edellisistä postauksista.

On jotenkin ihan mieletöntä kuulla, että oikeasti monet ihmiset ovat lukeneet blogiani. Haastattelu meni oikein hyvin, ja loppua kohden innostuin vain aina enemmän ja enemmän. Juttu oli aika nopeasti pulkassa ja lähdin viemään toimittajaa rantaan. Toimittajan lähdettyä ajoin hymyssä suin takaisin mökille, sillä päivä oli alkanut erikoisen hyvin ja jatkui samoilla mielin sillä lähdimme mökiltä veneilemään koko perheen voimin kohti Särkänniemeä. Voin kertoa, että illalla oli pää sekaisin sekä aamun tapahtumista, että huvipuiston laitteiden ansiosta.

Tässä vielä linkki juttuun:  http://lvs.fi/2015/08/19/eerika-bloggaa-kalasaaliistaan/

 

punaiset

 

 

 

Tiedättekö mitä… Kolme yötä Jouluun on… Vielä muutaman päivän saamme odotella Joulun tuloa. Seuraava postaus onkin sitten meidän joulupöydän kalaherkuista. Ja muistattehan, että punaisen väriset ravut koristavat myös komeasti joulupöytää. 😉

 

 

Hyvää Joulunodotusta kaikille ja kuullaan taas pian! 🙂

Terkuin Eerika-tonttu

Kommentit