Tulisia tunteita SM-toimintakisoissa

Heippa!

Tasan kolme viikkoa sitten olin kilpailemassa SM-toimintakisoissa Sipoossa. Kisat järjestetään joka vuosi ja minulle nämä olivat neljännet kisat.

Kilpailuissa on joka vuosi kaiken kaikkiaan kuusi osakilpailua, joista viisi on jo ennestään tuttuja ja yksi yllätys. Tänä vuonna mukana oli kahdeksan joukkuetta.

Perjantaina kaikki joukkueet saapuivat kilpailupaikalle. Kisat järjestettiin siis Sipoossa Joensuuntilalla, joka sijaitsee meren rannalla. Osa meistä nukkui teltassa ja osa päiväkodin tiloissa. Valinnanvaraa siis oli. Piha-alueet olivat valtavat, mikä on tietysti kiva juttu.

Perjantai-iltana pelattiin jo hikipäässä jalkapalloa, käytiin MERESSÄ uimassa ja Aliastakin jo kerettiin pelaamaan.

Hämeestä kilpailemassa oli kaksi joukkuetta, joista toisessa mä olin mukana. Meidän joukkue oli tyttöjoukkue johon kuului, myös Sofie ja Iida. Meillä siis energiaa riitti ;).

Lauantai aamuna ennen kisojen alkua saatiin tyttöjen kanssa idea, että vedetään semmoset ”kisamaalaukset” meidän joukkueelle.

Niinpä me vedettiin sitten kultaset ja hopeet maalit poskiin.

tokieepi2

Ensimmäinen osakilpailu oli tietokisa. Ennen kisaa oli pientä jännitystä ilmassa, mutta onneksi saatiin      kisailla joukkueena, eikä yksikseen. Tietokisassa oli kaikkiaan kymmenen kysymystä, ja siitä kuinka meillä    meni, ei sen enempää.

 

Toisena lajina oli hullun jännittävä taitoviesti. Taitoviestissä yksi joukkueesta kasaa onkilaitteen, yksi  kalastaa kalan ja yksi perkaa kalan. Tässä kisassa melkeinpä nopeus ratkaisee. Oltiin etukäteen tyttöjen  kanssa sovittu, että kuka tekee minkäkin osuuden. Sofie rakensi, Iida kalasti ja mä perkasin. Meitä jännitti  niin sanoinkuvaamattoman paljon, ennen tätä kisaa. Eniten jännitti oman osuuden hoitaminen ja tietysti  miten koko joukkueella menee.  Tää laji ei tänä vuonna ollut ihan meidän vahvuuksia.

tokieepi3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kolmas laji, joka oli niin sanottu yllätyslaji, oli geokätköily/suunnistus, jossa maaliintultaessa piti osata mennä oikein merimerkeistä tehty rata. Mukaan saatiin kartta ja navigaattori. Oltiin jo ennen kisaa, että voi moro, tää suunnistus ei oo meiän vahvuuksia, mutta täysillä silti vedetään. Me oltiin ensimmäiset lähtövuorossa. Heti, kun aika lähti käyntiin lähettiin pinkomaan kohti ensimmäistä kätköä. Juostiin hullunkiilto silmissä kohti rasteja, ja kiipeiltiin alas ja ylös ties minkälaisia rotkon reunoja ja kallioita niin, että hiki valui otsaa pitkin. Yhtä rastia ei löydetty, joten päätettiin aikasakosta huolimatta skipata se kokonaaan ja juosta maaliin. Se tunne, kun saavuttiin siihen merimerkki radalle, oli kaamee. Oltiin kaikki ihan sekasin, mukaanlukien navigaattori, joten rata ei mennyt ihan putkeen. Mutta ei voi sanoo, etteikö oltais yritetty. Ja oli ihan kiva kokeilla, jotain uutta ja erilaista.

 

Neljäs ja päivän viimeinen laji oli kalantunnistus. Tässä kisassa, ainakaan mua ei kummemmin jännittänyt, johtui varmaan siitä, että kaiken sai tehdä rauhassa ilman mitään kiirettä. Oltiin viimesiä lähtijöitä tässä kisassa. Kun tiesi jonkun kalan, sai yhden pisteen ja jos, joku arvaus meni väärin, menetti yhden pisteen. Sovittiin etukäteen, että jos ei olla varmoja niin ei laiteta mitään, koska siitä ei menetä pisteitä. Yhteistyössä pohdittiin ja tunnistettiin erilaisia kaloja. Se kannatti, sillä tässä kisassa pärjättiin hyvin.

tokieepi4

Ensimmäinen kisapäivä oli ohi ja toinen vielä edessä. Lauantai illalla oli kaikenlaista rentoa ohjelmaa luvassa. Kaikki, jotka halusivat, saivat lähteä merelle jigailemaan. Itse jäätiin saunomaan ja pelailemaan junior monopolia. Illalla vietettiin Venetsialaisia, joten ihmisiä oli paljon ja luvassa oli tuliesitys sun muuta. Ilta oli hauska ja erityisesti nauruntäyteinen. Vai mitä 😉

tokieepi6

Sunnuntai-aamuna kisat alkoi heti aamupalan jälkeen. Viidentenä lajina oli luvassa onkiviesti. Kisassa yksi joukkueesta aloittaa onkimisen ja, kun saadaan kala viedään se pussiin, jolloin seuraava saa lähteä kalastamaan jne. Tässä(kin) kisassa, kaikki juoksi niin kovaa, kun jaloistaan pääsi. Välillä ihan nauratti, kun pikkveljeni kanssa samaan aikaan satuttiin juoksemaan, kuinka kovaa jouksukisaa silloin käytiin. Koska kalan paino ratkaisi, yritettiin saada mahdollisimman isoja kaloja. Tunnin kun oli juoksennellut, niin voin sanoo, että jalat oli sprinteistä aikas hapoilla. Mutta kannatti juosta, sillä tässä osakilpailussa tultiin toisiksi.

tokieepioikee7

Oli viimisen osakilpailun aika. Siinä kohdassa tiedettiin jo, että mitalleille ei päästäis, mutta vielä voitais vähän nousta. Luvassa oli casting eli tarkkuusheitto. Kaikilla oli oma heittovuoro, jolloin kukin yrititti kolmelta eri matkalta osua tietenkin mahdollisimman hyvin. Oli hienoa nähdä kuinka hyvin oman joukkueen tytöt heitteli ja kuinka hienosti kaikki joukkueet heitti. Ja taas sai sisko olla niiiiiin ylpeä pikkuveikastaan, joka heitti niin hienosti kaikilta kolmelta matkalta kympin! Tämä oli historian toinen kerta, kun osumia kymppiin tuli kolme.

Sitten olikin jo palkintojen jaon aika. Kahdeksanneksi tuli Etelä-Suomi 3, seitsemänneksi meidän tiimi eli Häme 2, kuudenneksi Etelä-Suomi 2, viidenneksi Kaakkois-Suomi, neljänneksi Lounais-Suomi, kolmanneksi Häme1, toiseksi Etelä-Suomi 1 ja voiton vei Etelä-Savo. Oli TAAS kerran niin kivat kisat, että innolla odottelen jo ensi vuotta. Vielä kerran onnittelut mitalisteille ja kiitos ja kumarrus järjestäjille sekä kilpailijoille.

tokieepi5

 

Terkuin Eerika

Kommentit