Wanhoja aarteita

Moikka!

Ajattelin kertoa teille vähän siitä, kuinka olen kalastanut koko elämäni ajan. Äiti ja iskä on kertonut monesti, että mun ensimmäinen kalareissu oli neljän viikon iässä, kun olin vauvana vaunujen kopassa veneen pohjalla. Siitä eteenpäin ollaan käyty monesti kalassa. Myös kalaleirit on ollut kivoja melko pienestä pitäen.

Koska kuvat kertoo enemmän, kun tuhat sanaa, päätin pistää tähän postaukseen kuvia vuosien varrelta.

erkkala1

    Tässä kuvassa muikeet ilmeet molemmilla. Käytiin saaristossa Iskän kanssa siikaongella. Reissusta mieleen on painunut myös pieni runo, joka menee näin: Äsken juotiin pillimehut Auran ABC:llä ja kohta ne on jo Kustavissa. Voitte kuvitella, kuinka paljon tälle on naurettu silloin. Olin tuolloin varmaan kolmannella luokalla. Reissu oli kiva ja oli jo suhteellisen lämmin kevätpäivä. Otettiin siis koulusta yksi vapaapäivä, mikä oli silloin jännittävää ja hauskaa. Seuraavana päivänä muistan pitäneeni pienen esitelmän luokalleni.

Alla  olemme selvästikin olleet möksällä kalassa. Kuha päästettiin takaisin uimaan. Silmistä näkee kuinka innoissaan kalasta on oltu. Kuvassa olen varmaan noin eskari-ikäinen. Punainen on ollut näemmä lemppari väri;) Pilkkiminen on kivaa. Harmi vaan, että talvella sitä tulee tehtyä jostain syystä vähemmän. Kesäsin rakastan pilkkiä veneen nokassa, kun aurinko paistaa. Nyt, kun katsoo ulos ikkunasta, tulee kieltämättä kesää ikävä.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Alla olevassa kuvassa olemme kokemassa madekoukkuja. Tuo on todella kivaa ja jännää puuhaa talvi öisin. Kuvassa olen varmaan viidennellä luokalla. Madekoukuista on jäänyt parhaiten mieleen yksi uusivuosi, kun olimme mökillä. Silloin oli kolmekymmentä astetta pakkasta ja kävimme juurikin yöllä kokemassa madekoukut. Silloin taivaalla näkyi myös rakettien lisäksi revontulia.

erkkala2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavassa kuvassa ollaan oltu mökillä uistelemassa ja ollaan saatu muutama kuha. Molemmat hei meenaa pikkusen onnellisen näkösinä. Muistan, että pienenä en oikein tykännyt uistelusta, koska siinä joutuu odottelemaan paikoillaan. Nykyään uistelu on lempipuuhaa, koska se on niin ihanan leppoisaa. Muistan yhden kesän, kun oltiin iskän kanssa uistelemassa. Meillä oli pikkuveli Eemelin kanssa uudet radiopuhelimet joilla toisillemme puhuttiin. No kun lähdettiin uistelemasta mökille takaisin ja oltiin juuri pääsemässä laiturille, niin iskä joutui ottamaan veneellä vähän pakkia ja minähän se olin jo reunalla pysäyttämässä venettä. Voitte varmaan jo arvata, että mitä siinä kävi. Sielähän mä uin uuden radiopuhelimen kanssa rantaan. Ei muuta kun radiopuhelin puuhun aurinkoon roikkumaan, että kuivuis. Sen jälkeen oon ollut vähän varovaisempi ja pitänyt kahdella kädellä kiinni veneestä.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

 

Alla  pikkukuvassa on minun ja iskän saama kuha, jota on ollut pakko kokeilla nostaa. Pahoittelut hieman verisestä kuvasta, mutta oli pakko laittaa ihan vaan ilmeen vuoks. Aina, kun oltiin käyty kalassa, pidettiin kertaustunti siitä, miten kuha perataan ja fileoidaan. Nykyään jo pikkuhiljaa sekin luonnistuu ilman kertaustuntia;)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Seuraava ja viimeinen kuva on viimevuoden siianongintaleiriltä. Kuvassa on mun kaveri Kata ja pikkuveli Eemeli. Meilläoli ihan super hauskaa siellä. Siikaonginta oli tosi tosi hauskaa, kun sai koko ajan jännittää, koska tulee kalaa. Ja tietenkin samalla sai myös jutella ja sählätä rauhassa. Parhaiten leiriltä on jäänyt mieleen, kun laulettiin Katan kanssa kalliolla ja onget oli vedessä. Sillon oli ihanan lämmintä ja se oli ihan mahtavaa.

erkkala6

Tässä oli nyt parhaita paloja mun lapsuudesta ja kalaelämästäni. Ihan huippua loppuviikkoa kaikille!

-Eerika