Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Lajikalastajan kevät

Teksti: Tarmo Muuri
Kuvat: Liisa Alaoutinen

Aikaisin keväällä lajikalastajan kalenterissa on kaksi kalalajia, joiden pyytämiseen kannattaa juuri silloin panostaa. Muina vuodenaikoina lajien tavoittaminen onkin jo hieman haastavampaa. Siiat rantautuvat keväällä kalastajien ulottuville etsiessään pohjasta ravintoa ja vimpat taas nousevat keväällä jokiin kutemaan. Välineiksi siialle ja vimpalle valitaan pohjaonki. Koukkuun pujotetaan yleensä syötiksi mato.

Siika

Siian ongintakausi alkaa heti jäiden lähdön jälkeen ja se jatkuu aina toukokuulle saakka. Paras pyyntiaika alkaa kuitenkin jo muutama viikko jäiden lähdön jälkeen, jolloin vedet ovat hieman lämmenneet. Voit ostaa kaupasta valmiin siianongintasetin, mutta usein kalamiehet solmivat omat pohjaonkensa.

Tapsisiimaksi valitaan metrin mittainen 0,20–0,30 millin paksuinen monofiili. Koukkukokona käytetään yleensä kokoja 8–10. Tapsisiiman toiseen päähän solmitaan leikari, joka estää pääsiimassa olevan liukupainon valumisen tapsisiimaan. Leikarin toiseen päähän solmitaan pääsiima. Muista kuitenkin pujottaa ensin (20-30 g) liukupaino pääsiimasta läpi.
Pääsiiman tulee olla tapsisiimaa paksumpaa, koska jos koukku jää pohjaan kiinni, kalastajan menetykseksi koituu yleensä ainoastaan tapsin päässä oleva koukku.

Siianonkija suuntaa meren rannoille, jolloin suosituimmissa paikoissa voi nähdä kymmeniä kalastajia. Sopivia siiankalastuspaikkoja on myös aivan suurimpien kaupunkien läheisyydessä, joten kalaan pääsee vaikka bussilla. Sopivia kalastuspaikkoja kannattaa kysellä kokeneilta siianonkijoilta, mutta esimerkiksi Turussa Ruissalon länsiranta ja Helsingin Lauttasaari ovat tunnettuja siian ongintapaikkoja.

Siika
Parhaiten tavoitat siiat kovilta hiekka- tai kivipohjaisilta rannoilta.

Vimpa

Vimpat lähtevät kutuvaellukselle hieman siian ongintakauden hiivuttua eli vasta toukokuun puolella. Siian onginnan jälkeen voikin kätevästi siirtyä heti vimpan kalastukseen. Vimpan tunnistaa keväällä muista särkikaloista kutuasunsa ansiosta, jolloin sen kirkas suomupeite on muuttunut tummaksi ja vatsaevien tyvet oranssinhohtoisiksi. Vimpan tunnistaa kutuajan ulkopuolella muista särkikaloista parhaiten siikamaisen kuononsa ansiosta. Siian kuonosta poiketen suu kuitenkin työntyy ulospäin kuten lahnalla.

Varmimmin vimpapisteen saa kerättyä suuntaamalla jokiin ja niiden suualueille. Helsingin Vanhankaupunginkoski on tunnettu hyvänä vimpan ongintapaikkana, mutta myös muut jokien suut, kuten Kymijoen edusta, ovat otollisia vimpapaikkoja. Virtavedestä vimpaa kalastaessa muistathan varmistaa, että alueella ei ole ongintakieltoa ja olet hankkinut tarvittavat kalastusluvat.

Vimpa1
Vimpan tunnistaa keväällä helpoiten kutuasustaan, jolloin evien tyvet muuttuvat oranssiksi ja kirkas suomupeite tummenee. Kalan selkään sekä päähän ilmestyy myös särkikaloille tyypillisiä ns. kutukyhmyjä.

Särkikalojen tunnistustaulukko

Kalalaji Kylkiviivan suomut Peräevän ruodot Muu tuntomerkki
Allikkosalakka 11–14 lyhyt kylkiviiva
Hopearuutana 27–32 5 (pehmeät)
Karppi 33–40 8 (pehmeät) viiksisäikeet, 2 paria
Lahna 48–60 26–30
Miekkasärki pienet pitkä, terävä rintaevä
Mutu pienet 8–9
Pasuri 43–48 22–26
Ruutana 31–35 6–7 (pehmeät) pyöreät evät, selkäevä 15–22, laikku pyrstön tyvessä (usein)
Salakka 46–52 17–22 pitkä peräevä
Seipi 48–53 7–9 peräevä kovera
Sorva 40–45 10–12 punertavat evät
Sulkava 67–75 37–46
Suutari 95–120 8–10 pyöreät evät
Särki 41–45 12–13
Säyne 53–61 11–13
Toutain 65–75 15–17 peräevä jyrkästi kovera
Turpa 44–46 8–10 kupera peräevä
Törö 40–45 6–7 viikset
Valkoevätörö 42–45 6–7 viikset
Vimpa 57–63 20–24 kuono

Lähteet: Fishbase.org, Koli L. Otavan kalakirja, Lehtonen L. & Nyberg K.  Suomen kalojen tunnistusopas. Koonnut: Liisa Alaoutinen ja Tarmo Muuri

 

Sorva kylkiviiva-aisti
Pystytkö laskemaan kuvan kalalta suomujen määrän kylkiviiva-aistin kohdalta ja käyttämään särkikalojen tunnistustaulukkoa kalalajin määrittämiseen? Vinkki: Laske punaisen viivan alapuolella olevat reiälliset suomut.

Lue lisää aiheesta:
– Lajikalastus
– Sisävesifongarin yölliset saaliit

Kommentit