Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Lajikalastajan saaliita

Teksti ja kuvat: Tarmo Muuri ja Liisa Alaoutinen

Valkoevätörö

Valkoevätörö on uusin tulokaskalalajimme. Tällä hetkellä sen ainoa tunnettu esiintymispaikka on Saimaan kanava. Valkoevätöröjä voit kalastaa esimerkiksi Soskuan sulun yläpuoleiselta betonilaiturilta, josta moni fongari on saanut valkoevätöröstä elämänpisteen. Laiturilta on helppo onkia. Samalla voit ihailla kanavassa seilaavia laivoja ja huomata, miten veden virtaus muuttuu sulkuporttien avaamisen aikana.
Valkoevätörön väritys on huomattavasti vaaleampi kuin törön, mutta helpoiten sen erottaa pilkuttomista evistään. Saimaan kanavasta ei ole kuitenkaan kotoista töröämme aikaisemmin havaittu, joten kaikki kanavasta saadut töröt lienevät valkoevätöröjä.
Tavallinen onki tai pieni mormuska ovat sopivia kalastusvälineitä laiturilta kalastettaessa. Voit myös askarrella 3-4 koukun (koko 18-20) litkan, jolloin koukkujen kummallekin puolelle lisätään painot. Litkaa pomputetaan tai vedetään hitaasti pohjaa pitkin, koska valkoevätörö viihtyy törön lailla lähellä pohjaa.
Valkoevätörön kalastuksessa tulee yleensä runsaasti sivusaalista ennen itse kohdekalan nappaamista. Pohjan lähellä kalastettaessa voidaan odottaa runsasta kiiskisaalista ja joskus myös ahven tai särki eksyy kalastajan koukkuun.

nuoret, valkoevätörö tekijänoikeus
Valkoevätörö Saimaan kanavalta.

nuoret, töröjen erot
Helpoiten törön ja valkoevätörön erottaa toisistaan evien täplien perusteella, mutta myös kuonon muodossa, viiksien pituudessa ja peräaukon paikassa on eroavaisuuksia. Selkeimmin tuntomerkit näkyvät vertaamalla valkoevätöröä ja tavallista töröä vierekkäin (ylhäällä. törö ja alhaalla valkoevätörö).

Toutain

Toutainta ei heti tunnistaisi särkikalaksi. Nopeilla syöksyillään se jahtaa pinnan tuntumassa uivia pikkukalaparvia ja hampaattomalla suullaan se kahmii parvesta kaloja ravinnokseen. Kookkaamman kalan iskiessä vieheeseen voit varautua kunnon vastukseen, joten aivan heppoisilla välineillä ei kalaan kannata lähteä. Toutain onkin parhaimmillaan lautasen sijasta juuri siiman päässä, joten muistathan vapauttaa saamasi kalat.
Toutainta muistuttavat etäisesti lähinnä säyne ja turpa, mutta peräevän ruodoista voit varmistaa kalalajin. Koveran peräevän lisäksi toutaimella on ruotoja peräevässä 15-17, säyneellä 11-13 ja turvalla  8-10.
Tunnetuimmat toutaimen kalastuspaikat ovat Kokemäenjoki, Kymijoki ja Pirkanmaan virtavedet. Lempäälän Herralankoski on suosittu toutaimen kalastuspaikka, mutta vähintään yhtä todennäköisesti saat toutaimen siimasi päähän Kymijoen Anjalankoskelta. Toutaimet pakkautuvat Anjalankosken voimalaitoksen alapuolelle pyydystämään pikkukaloja, minkä huomaa isoina pyrstön läiskäyksinä vedenpinnassa.
Toimivimmat vieheet toutaimelle ovat lipat ja pienet lusikkauistimet. Itse suosittelen legendaarista ranskalaista Calico Catiä tai Beten Lottoa.
Paras toutaimen kalastusaika on keväällä, kun kalat nousevat kudulle. Kutuaika on kuitenkin hyvin lyhyt, joten se jää helposti fongarilta huomaamatta. Toutainta saa hyvin myös heinä- ja elokuussa vesien lämmettyä, mikäli kevään sesonki jäi välistä.

nuoret, Toutain vapaa-ajankalastaja

Lue lisää aiheesta:

– Lajikalastus
– Lajikalastajan kevät
– Sisävesifongarin yölliset saaliit

Kommentit