Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Sisävesifongarin yölliset saaliit

Teksti ja kuvat: Liisa Alaoutinen ja Tarmo Muuri

Suomessa elää vakituisesti 71 kalalajia, joista suurin osa elää sekä rannikolla että sisävesissä. Vaikka lajimäärä vähenee suolaisesta vedestä makeaan siirryttäessä, löytyy sisävesistäkin jokunen pinna fongarin eli lajikalastajan listalle.

fongaus, kirjoevä_hossa
Kirjoeväsimpun voi löytää esimerkiksi Hossan retkeilyalueen vesistöistä.

Pimeän laskeuduttua yöaktiiviset kalat tulevat piiloistaan kalastajan ulottuville, jolloin niitä tavoittaa helpoiten rantamatalasta tehokkaan lampun ja lyhyen lirkkivavan kanssa. Järvistä ja puroista lirkkijä löytää yöllä valokeilaansa tavallisimmin kiisken, ahvenen, pienen mateen, jonkin särkikalan, kivennuoliaisen, kivisimpun tai joskus myös kirjoeväsimpun. Särkikalat ovat öisin usein arkoja ja pakenevat valoa, joten ne on helpompi koukuttaa päiväsaikaan. Muille kalalajeille voi tarjota pienellä madon tai kärpäsentoukan palalla syötitettyä koukkua koossa 20-24.

Kivisimppu

Kivisimppu on Suomen yleisin simppulaji. Niitä esiintyy merenrantojen ohella karujen järvien kivikkoisilla rannoilla, joissa ja puroissa. Hyvin taustaansa sulautuva ja paikallaan kököttävä kivisimppu on joskus haasteellista erottaa pohjaa vasten.

fongaus, kivisimppuakvaariossa
Kivisimpun väritys vaihtelee suuresti pohjan värin mukaan.

Rantavedessä kannattaa kahlata hiljalleen, käännellä kiviä ja katsella samaa lampun valaisemaa kohtaa pidemmän aikaa. Silmä harjaantuu jokaisesta kalahavainnosta ja piilottelevat simput alkavat erottua. Suurin Suomesta tavattu kivisimppu on ollut alle 14-senttinen, joten kovin suuria kohteita ei rantamatalasta kannata etsiä. Pienetkin kivisimput ovat rohkeita kaloja ja ahmaisevat tarjotun syötin usein helposti.

Kirjoeväsimppu

Kivisimpun kanssa samanlaisia elinpaikkoja suosiva kirjoeväsimppu häviää lajitoverilleen ravintokilpailussa, joten se elää samalla alueella esiintyessään syvemmässä vedessä kuin kivisimppu. Se on helppo erottaa kivisimpusta ruskeankirjavien vatsaeviensä ansiosta, vaikka nämä simput muistuttavat muuten hyvin paljon toisiaan.
Kirjoeväsimpun löytää varmimmin Itä-Suomen ja Lapin hapekkaista vesistöistä, vaikka sitä tavataan harvalukuisena paikoittain myös etelämmässä.

fongaus, kirjoeväsimppu
Kirjoeväsimpun vatsaevät ovat ruskeankirjavat

Kivennuoliainen

Kivennuoliainen on elintavoiltaan ja ulkonäöltään erikoinen veijari. Se elelee simppujen tavoin hapekkaissa ja kivikkoisissa paikoissa, mutta on arkana kalana hankalampi lirkkiä. Toisin kuin saalista paikallaan odottavat simput, kivennuoliainen etsii ravintoa pohjasta aktiivisesti hamuten.

fongaus, kivennuoliainen
Karppikaloihin kuuluvalla kivennuoliaisella on veikeät viiksikarvat.

Usein kivennuoliainen yllättääkin lirkkijän ja ilmestyy huomaamattomasti jo kolutulle paikalle. Kärsivällinen lirkkijä saa herpaantumattomilla otteillaan kalan koukutettua, vaikka kivennuoliainen on simppua liukasliikkeisempi. Jotkin yksilöt ovat selkeästi rohkeampia kuin toiset, joten määrätietoinen fongari löytää hyvältä nuoliaispaikalta varmasti syöntihalukkaan kalan.

Lue lisää aiheesta:
Lajikalastus
Lajikalastajan kevät

Kommentit