Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Heräsin aamulla kello yhdeksän aikaan iloisena ja odottavaisena, sillä tiesin että menisimme iskän kanssa tänään kalastamaan puronieriöitä lähialueemme pikkupuroista. Ilokseni huomasin aamulla, että sää oli mitä mainioin, sillä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpötila oli jo kesälukemissa. Mittari näytti jopa kahtakymmentä lämpöastetta. Aamutoimet hoidettuani rupesin valmistautumaan lähtöön eli pakkasin perhovavan, kelan, perhot sekä muut tarvittavat välineet autoon. Pian olin valmis lähtemään puroille. Matkalla kalapaikoille tunsin kuinka kesä oli tulossa, sillä autossa oli jopa tuskaisen kuuma ja puissa alkoi lehdet vihertää. Kalapaikoille päästyämme huomasimme, että puroissa oli hyvin vettä, ja että nyt olisi hyvä mahdollisuus saada puronieriöitä. Olimme käyneet paikalla ennenkin, joten tiesimme jo valmiiksi hyviä kalapaikkoja, sekä syviä monttuja joissa kalat voisivat viihtyä. Rupesin autosta päästyäni kasaamaan vapaa sekä kelaa siihen kiinni. Siiman päähän pistin perhoksi tavallisen punamustan red tagin.

PurokalastajaEwebPuronieriötä on siellä täällä jokien latvapuroilla ympäri Suomen. Kalapaikat ovat yleensä todella pieniä puroja.

Kun olin saanut kaikki välineet valmiiksi, menimme iskän kanssa koittamaan nieriöitä paikasta, josta veikkasimme, että niitä voisi saada sillä olimme saaneet sieltä niitä ennenkin. Sieltä paikoilta ei kuitenkaan kalaa tullut, eikä niitä siellä näkynyt. Siirryimme siitä sitten toiselle paikalle puroa, jossa hetken kalastettuani näin pinnassa tuikkivan useita pieniä puronieriöitä. Siirryin paikalle, jossa näin kalojen tuikkivan. Liikuin paikalle hiljaa hiipien, sillä en halunnut kalojen näkevän minua. Ne ovat hyvin arkoja. Heitin perhon kalan eteen, ja näin kuinka monta puronieriää pyöri ja tuikki perhoni vieressä. Hetken perhoa uitettuani näin kuinka yksi pieni puronieriä tarttui perhooni nälkäisen näköisenä. Se veti hetken lujaa siimaa, mutta väsyi heti, sillä se oli vain noin 15cm pitkä. Uittelin kalan luokseni, jotta siitä saisimme muutamia kuvia. Kun nostin kalan käteeni huomasin kuinka pehmeä sen nahka oli, eikä siinä ollut lainkaan suomuja. Kalassa oli todella kauniit värit. Sen vatsa oli oranssihtava, ja sen kyljessä oli mustia ja punaisia pisteitä. Sen evien alaosat olivat kauniin valkoiset. Ihastelun ja kuvien oton jälkeen laskin kalan takaisin veteen uiskentelemaan.

Puronieriä17webPuronieriä on todella värikäs ja kaunis kala. Se ei ole alkuperäinen Suomen kala vaan Pohjois-Amerikkalainen tulokaslaji.

Reissumme purolle onnistui aika hyvin, sillä saimme vielä kalankin kuvattavaksi ja sää oli suotuisa.

Jäälähde19.5.webReissussa saimme vielä ihmetellä lähdettä, joka oli jäässä 19.5., kesähelteestä huolimatta.

TET harjoittelija Eemeli Rautanen

Kommentit