RUUTANA – Carassius carassius
Pienessä lammessa eläviä ruutanoita on helppo saada ongella. Sen sijaan järvissä tai merenlahdissa elävien isokokoisten ruutanoiden onkiminen on aivan toinen juttu. Suuret ruutanat ovat usein äärimmäisen varovaisia ja niiden onkiminen on erittäin vaativaa puuhaa. Isoa ruutanaa pidetään kaikkein haastavimpana onkimiehen saaliskalana.
Tuntomerkit
Ruutana ja hopearuutana ovat keskenään hyvin samannäköisiä. Eroja löytyy mm. etummaisen kiduskaaren siivilähampaiden sekä kylkiviivan suomujen lukumäärässä. Varma tuntomerkki on hopearuutanan musta tai harmaa ruumiinontelon kalvo joka ruutanalla on vaalea.
Ruutanan ulkomuoto riippuu sen elinympäristöstä. Siellä missä ruutana elää ainoana lajina ilman petokalojen läsnäoloa, on niillä matala hieman särkimäinen ruumiinmuoto. Tällöin puhutaan yleisesti lampiruutanasta. Meressä tai suuremmassa järvessä missä elää petokaloja on ruutanoilla korkea lahnamainen ruumiinmuoto. Näistä ruutanoista käytetään usein nimitystä järviruutana. Kyse on kuitenkin aivan samasta lajista. Korkea ruumiinmuoto toimii suojana petokalojen saalistusta vastaan.
Jos veistössä on petokaloja, ei ruutanan saaminen sieltä ole yleensää mikään helppo juttu.
Ravinto
Ravinnokseen ruutana käyttää eläinplanktonia, pikkuäyriäisiä, hyönteistoukkia, kotiloita ja vesikasvejakin.
Levinneisyys ja elinympäristö
Ruutanaa tavataan maan eteläosista aina Etelä-Lappiin saakka sekä lisäksi koko rannikkoalueelta. Sitkeähenkistä ruutanaa on siirtoistutettu moniin vesistöihin.
Ruutana viihtyy parhaiten rehevissä ja lämpimissä vesissä, joissa on runsas kasvillisuus. Ne voivat tarvittaessa viettää talven pohjalietteeseen uppoutuneena eräänlaisessa horroksessa, joten ruutana pärjää myös pohjaan asti jäätyvissä lammissa.
Lisääntyminen
Ruutanan kutuaika on pitkä, kutu tapahtuu useaan otteeseen toukokuun lopulta elokuun alkuun. Kutupaikkoina ovat matalat kasvillisuuden peittämät alueet. Mätimunat takertuvat särkikaloille tyypillisesti vesikasveihin.
Kasvu
Ruutanan kasvunopeus riippuu hyvin paljon sen elinympäristöstä. Karkeasti jaoteltuna järviruutanat, siis petokalojen seurassa elävät ruutanat kasvavat nopeasti ja lampiruutanat kasvavat hitaasti.
Suomen ennätysruutana painoi 2,762 kg ja se saatiin nuotalla Nummi-Pusulan Ruutinlammesta vuonna 2002.