Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

SORVAScardinius erythrophthalmus Sorvaa kannattaa tavoitella onkimalla. Suurikokoinen sorva on vahva vastustaja ongen päässä. Sorva punaiset evät ja kupariin vivahtavat kyljet tekevät siitä myös hyvin kauniinkalan. Hyviä syöttejä sorvalle ovat ainakin madot, toukat, maissi ja leipä. Sorva on sukunsa ainut edustaja maassamme. Scardinius sukuun kuuluu myös koko joukko lähinnä Etelä-Euroopassa eläviä kaloja. Niiden kaikkien taksonomisesta asemasta (laji, alalaji, vai paikallinen muoto) ei kuitenkaan tunnuta olevan vielä aivan yhtä mieltä.

Tuntomerkit Sorva muistuttaa jonkin verran särkeä. Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin useita eroja näiden kahden lajin välillä: sorva on särkeä korkeampi ja sorvan selkäevä sijaitsee taaempana kuin särjellä. Hyvä tuntomerkki on myös sorvan vatsapuolella vatsaevien ja peräaukon välisellä alueella oleva selvä kulma. Sorvan nieluhampaat ovat kahdessa rivissä, särjellä ne ovat yhdessä rivissä. Eväruotoja sorvalla on seuraavasti: selkäevässä 10-13 kpl, ja 12-15 peräevässä kpl.
Sorva
Sorva on mielenkiintoinen onkikala. Kuva: Juha Ojaharju

Lisääntyminen
Sorvan kutuaika on myöhemmin kuin monilla muilla särkikaloilla, vasta kun vesi on lämmennyt 20 asteen tienoille. Kutuaika on siis yleensä toukokuun lopulla tai kesäkuussa. Sorvat Kutu tapahtuu tiheän kasvillisuuden seassa jolloin mäti kiinnittyy ympäröiviin vesikasveihin. Kututapahtuma säestää kutevien kalojen aikaansaama veden pärske.

Ravinto
Sorvan erikoisuutena on että aikuisena suuri osa sen ravinnosta on vesikasveja, toki se syö muiden särkikalojen tapaan myös erilaisia äyriäisiä, nilviäisiä ja hyönteistoukkia. Usein se nappaa myös aikuisia hyönteisiä veden pintakalvolta.

Levinneisyys ja elinympäristö
Sorva on levittäytynyt lähes koko Eurooppaan aina Pyreneiltä Uralille saakka. Se puuttuu Skandinavian pohjoisosista ja Skotlannista, sekä etelässä Portugalista ja Espanjasta sekä Italian ja Turkin eteläosista. Suomessa sorvaa tavataan yleisimmin linjan Vaasa-Kuopio eteläpuolella. Ilmaston lämpeneminen ja vesien rehevöityminen on edistänyt sorvan leviämistä uusille elinalueille kohti pohjoista. Sorva viihtyy lämpimässä vedessä. Kesällä niitä kannattaa hakea vesikavillisuuden läheltä tai kasvillisuuden aukkopaikoista.

Kasvu
Kasvu on melko hidasta, aluksi muutaman vuoden ajan noin 3-4 cm vuodessa, myöhemmin kasvu hidastuu. Suomessa suurimmat sorvat saadaan pääsääntöisesti Etelä-Suomen vesistöistä, missä vesi on pitkään lämmintä ja kasvuolosuhteet siten edulliset. Tällä hetkellä voimassa oleva sorvan SE-paino on 1,240 kg.