Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
SVK Jäsenille

Onginta

Onkiminen on usein ensimmäinen askel kalastukseen. Yksinkertaisesta ja melko saalisvarmasta tavasta kannattaa aloittaa. Mukaan on varattava ongintavarusteiden lisäksi sään mukainen vaatetus, mieluisat eväät.

Särkikalat varmin saalis
Särki ja sen sukulaiset ovat ongittaessa todennäköisin ja vaivattomin saalis. Niitä on helppo houkutella ja parven löydyttyä tapahtumia riittää. Kookas lahna tai säyne antaa siiman päässä melkoisen vastuksen ja ne pitääkin ottaa ylös haavin avulla. Särkikaloissa ei ole piikkejä tai teräviä suomuja, joten niiden käsittely on helppoa. Kalastusharrastuksen alkuvaiheessa kannattaa opetella kalan irtiotto, syötin laittaminen kuin siimasotkujen setviminenkin.

Tyttöjasärki
Särjet ja muut särjen sukuiset kalat ovat onkijan tyypillistä saalista. Kuva Janne Rautanen

Herkät välineet pienestä pitäen
Onkivavaksi riittää mainiosti kolmen metrin lasikuitu- tai neljän metrin hiilikuituvapa. Kalapaikka on valittava niin, että sillä pärjää. On tärkeää, että onkivälineet ovat kunnolliset alusta alkaen.
Vapaan valitaan siimaksi ohut 0,18-0,20 mm selkäsiima. Tapsi siihen tehdään hieman ohuemmasta siimasta. Sopiva koukku on ohutlankainen ja kemiallisesti teroitettu. Koko valitaan pyydettävän kalan ja käytettävän syötin mukaan. Hyvä yleiskoko on nro 14 tai 16. Kohoksi onkeen laitetaan nk. kilpakoho eli ohut puikko, joka painotetaan lyijyhauleilla niin herkäksi, että pelkkä ohut antenni näkyy pinnan yläpuolella.

Syötiksi valitaan pyydettävästä kalasta riippuen mato, kärpäsentoukka tai surviainen. Toisin kuin isovanhemmat aikoinaan opettivat, koukun kärki jätetään näkyviin. Näin sen ei tarvitse kalan napatessa ensin lävistää syöttiä tarttuakseen kalan leukaperiin.
Herkillä ja kevyillä välineillä ongittaessa on muistettava, ettei hiukankaan suurempaa kalaa saa nostaa ilmaan. Kala uitetaan vedessä riittävän lähelle rantaa ja nostetaan ylös haavilla. Onkija ei tarvitse uisteluluokan isoja haaveja, vaan pärjää hyvin vaikkapa perhokalastajan lyhytvartisella haavilla.

tyttöjafisu
Pienisuisille särjille ei kannata tarjota liian suurta syöttiä. Kärpäsentoukat ja pienet madot kelpaavat mainiosti. Kuva Janne Rautanen

Paikan valinta on tärkeää
Valitse onkipaikka huolella. Rantaryteikkö tai tiivis vesikasvillisuus ovat kalaisia, mutta todella vaikeita kalastaa. Helpompia onkipaikkoja löytyy venesatamien laitureilta, ruopatuilta uomilta, siltojen alta ja aallonmurtajien penkoilta. Näissä eivät pusikot tee kiusaa ja 3-4 metrin vavalla ylettyy kalapaikoille.
Jos käytössä on vene, kannattaa onkipaikoiksi valita kaislikon reunat, matalien lahtien vitapuskat ja karikot. Näistä löytää veneen ankkuroimalla hienoja onkielämyksiä.

Kommentit