Pilkillä

Teksti ja kuvat: Vilho Saarela

Hei!

Taas on aikaa kulunut viime blogista. Pilkkikauden sain avattua jo viime vuoden puolella joulupäivänä. Tähän tekstiin tiivistän kaikki kolme reissua jotka on tullut tehtyä. Kalaa on tullut heikosti, mutta tärkeintähän on itselle uuden oppiminen ja sitä tapahtuu aina. Minä pilkkijänä olen aika tavallinen. Käytän lähinnä tapsia ja pystypilkkiä, joskus tasapainoa. Kaikua en käytä, ainakaan kovin useasti.

Joulupäivänä kävin Vaasassa pilkillä kahden tuttavan kanssa. Paikka oli minulle pilkkipaikkana uusi, mutta avovesi kalassa olin siellä käynyt. Jäätä oli viidestä kymmeneen senttiin, hieman vaihdellen. Aluksi kokeilin tapsilla. Niinhän minä aina teen, mutta heti ensimmäisen hauen jälkeen, joka vei pilkkini tiesin että nyt olisi perukkeen ja tasapainon aika. Päivä kului ja sain muutaman hauen vain. Kaikki jotain kilon luokkaa. Kaverit vieressä vetivät muutamia komeita ahveniakin aina silloin tällöin kaikuluotaimien avulla. Tasapaino pilkkiä hekin uittivat. Ahven oli aralla otilla, joten en varmaan tuntenutkaan kaikkia tärppejä hanskat käsissä.

Sain hetkeksi kaikuluotaimen avuksi ja pääsin seuraamaan kun ahven nousee pilkille. Se ei kuitenkaan tärpännyt vaan joudun heiluttamaan ja nostamaan pilkkiä aivan metriin saakka. Sitten tulee kunnon tärppi ja siihen vastaisku ja siimat poikki. Olisi kannattanut uusia siimat ennen pilkkikautta tokaisee toverit. Siinä saatoin menettää juuri kilon ahvenen kaiun viivasta päätellen. Sain reissulla yhden ahvenen ja reilu viitisen kappaletta haukia.

Kotivesillä Pyhäjärvessä pikapistolla kävin härnäämässä ahvenia ja särkiä. Tutuksi tulleelta paikalta jo viime talvena sain haalittua kasaan saalista. Tapsipilkillä sain kaikki kalat. Tapasin jäällä kaksi vanhempaa miestä ja oli kiva jutella niitä näitä pilkinnän ohessa. Ruokakaloja en saanut kokoon sillä kalan koko oli pientä. Jokunen särkikin sieltä tuli, silloin kannattaa vaihtaa reikää jos ahvenia hakee.
Tapsilla pilkkiessä vajotan ensin pilkin pohjaan, sitten kelaan muutaman kierroksen ja alan hiljaa nostaa vapaa. Koko ajan täytyy katsoa tärpinilmaisimesta, että näkee pienetkin tärpit. Muutaman kerran toistaa liikettä jos ei kalaan saa kontaktia niin uutta reikää vaan.

Viime viikonloppuna kävimme Fisuun Tampere kalakerhon kanssa pienellä järvellä Tampereella. Pakkasta oli yli kymmenen astetta ja osa pilkkikeloista jäätyi kiinni. Vettäkin oli jäällä lumen alla, joten kävely oli raskasta. Keli muuten oli komea, aurinko paistoi ja kyllä eväätkin oli hyviä. Kalat pitivät suunsa minun pilkeille kiinni. Osalta jäätyi varpaat, mutta taisi sieltä joku saada jonkun pienen ahvenenkin.
Hienoja päiviä ollut kaikki pilkkipäivät ja kehotan kaikkia menemään ulos ja pilkille. Kireitä ja palataan!

Kommentit