HAUKI – Esox lucius
Hauki on maamme vapaa-ajankalastajien suosituin saaliskala. Se kasvaa suureksi ja sitä voi kalastaa monenlaisilla menetelmillä. Yleisimmät hauenkalastustavat ovat heitto- ja vetouistelu, pilkintä ja perhokalastus.
Tuntomerkit
Haukea ei voi sekoittaa mihinkään muuhun maamme kalalajeista. Torpedonmuotoinen ruumis, vihertävä naamioväritys, lähellä pyrstöä sijaitseva selkäevä ja ennen kaikkea isoja teräviä hampaita täynnä oleva suuri kita kertovat omaa kieltään: hauki on maamme vesistöjen ykköspeto.
Ravinto
Muiden kalojen lailla hauki elää ensimmäiset päivänsä ruskuaispussiravinnon turvin. Sen jälkeen se alkaa napsimaan äyriäisiä ja hyönteistoukkia siirtyen kuitenkin hyvin nopeasti kalaravintoon. Tavallisimpia ravintokohteita ovat särkikalat ja muut kokonsa puolesta ravinnoksi kelpaavat lajit, myös omat lajikumppanit. Merellä silakka ja kivinilkka ovat usein kärkipäässä hauen ruokalistalla.
Hauella on tärkeä rooli vesistöjen särkikalakantojen harventajana ja kalakantojen elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Siksi etenkin suuret hauet on hyvä päästää takaisin kasvamaan.
Levinneisyys ja elinympäristö
Haukea tavataan laajasti pohjoisen pallonpuoliskon vesissä. Suomessa sitä voi saada lähes koko maasta, niin sisävesistä kuin rannikoltakin. Hauki puuttuu maassamme ainoastaan tunturiylänköjen vesistä sekä avomereltä. Se tulee hyvin toimeen erilaisissa ympäristöissä, mutta parhaiten hauet viihtyvät kasvillisuusrikkailla alueilla sekä karikoiden kupeessa. Lisääntymisalueina toimivat matalat ruovikkorannat, tulvaniityt sekä muut matalat ja suojaiset alueet, joilla on runsaasti kasvillisuutta.
Kasvu
Hauen kasvu on yleensä nopeaa; se saavuttaa puolen metrin pituuden 5-6–vuotiaana ja metrin rajapyykki menee rikki 11-15–vuotiaana. Kasvunopeus riippuu suuresti saatavilla olevan ravinnon määrästä ja laadusta. Naarashauet ovat selvästi koiraita nopeakasvuisempia. Suomen ennätyshauki 18,8 kg on saatu verkolla Iin Oijärvestä. Suurin vapavälinein saatu hauki nousi Hartolan Tainionvirrasta ja sen painoi 17,80 kg.