Kolmipiikki – Gasterosteus aculeatus

[vc_row][vc_column width=”1/1″][vc_column_text]Kolmipiikki – Gasterosteus aculeatus

Myös skitarina, piikkarina ja rautakalana tunnettu kolmipiikki on varsinkin rannikon onkijoille hyvin tuttu piikkikala. Kolmipiikkiä pyydettiin ennen suuria määriä kalaöljyn valmistusta varten, mutta nykyään pienikokoinen kala on lähinnä lajikalastajien suosiossa. Kolmipiikkiä saadaan yleensä muiden kalalajien onginnan sivusaaliina meren rannalta tai mereen laskevista puroista ja joista. Pienestä koosta huolimatta kolmipiikki ottaa hanakasti lähes kaikkiin tarjottuihin syötteihin.

kolmipiikit
Nämä kolmipiikit tarttuivat kärpäsentoukalla syötitettyyn ongen koukkuun nuorten kalaleirillä Reposaaressa. Alla koiras kutuväreissään. Kuva: Jaana Vetikko.

Tuntomerkit
Piikkikalojen heimo on saanut nimensä kalojen piikikkäistä selkä- ja vatsaevistä. Kolmipiikillä selkäpiikkejä on nimensä mukaisesti yleensä kolme. Kalan kylkiä peittävät luulevyt, joiden lukumäärä vaihtelee kolmipiikin eri esiintymisalueilla. Yleisväritykseltään kolmipiikit ovat alueesta, sukupuolesta ja vuodenajasta riippuen ruskeita tai hopean harmaita. Kalan vatsapuoli on vaalea. Kesällä kutuun valmistautuvien kolmipiikkikoiraiden vatsa värjääntyy kirkkaan punaiseksi ja silmät sinisiksi. Kutuasussaan laji onkin yksi Suomen kauneimmista kaloista. Kolmipiikin voi sekoittaa lähinnä muihin Suomessa tavattaviin piikkikaloihin, joita ovat kymmenpiikki, viisipiikki ja vaskikala. Sekaannus voidaan kumminkin välttää laskemalla kalan selkäpiikkien määrä.

Ravinto
Kolmipiikki on ravinnon suhteen lähes kaikkiruokainen. Pienikokoiset yksilöt suosivat eläinplanktonia, kun taas suuremmat syövät pohjasta muun muassa katkoja, siiroja ja hyönteisten toukkia.

 

Levinneisyys ja elinympäristö
Kolmipiikki viihtyy sekä suolaisessa että suolattomassa vesistössä. Lajin levinneisyys kattaa Suomessa koko Itämeren rannikon, mukaan lukien rannikolle laskevat purot. Sisävesissä lajia tavataan Lapissa ja paikoin Itä-Suomessa. Kolmipiikillä on suuri merkitys muun muassa Itämeren rannikon ahventen ravintona.

Kasvu
Kolmipiikki on yksi Suomen pienimmistä ja lyhytikäisimmistä kalalajeista. Kala kasvaa täyteen mittaansa jo ensimmäisien elinvuosiensa aikana ja on yleensä 4-7 senttimetrin mittainen. Kolmipiikit elävät vain 3-4 -vuotiaiksi. Suurin Suomesta saatu kolmipiikki oli pituudeltaan 9,4 senttimetriä ja se saatiin rysästä Paraisilta vuonna 2011.

Antero Virkkunen[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]