PASURI – Blicca bjoerkna

Pasuri sekoitetaan usein lahnaan. Se on kyllä melkoisesti samannäköinen lahnan kanssa, mutta kun olet onkinut muutaman kappaleen kumpaakin lajia, niin opit kyllä erottamaan ne helposti toisistaan. Pasurin tunnistaa ongen päässä jo usein ennen kuin sen on saanut ylös; pasuri nimittäin taistelee huomattavasti kovempaa kuin lahna.

Tuntomerkit
Korkea ruumiinmuoto kuten lahnalla. Pasurin erottaa kuitenkin lahnasta muutaman selvän tuntomerkin avulla: pasurin vatsanpuolen evät ovat aina hieman punertavat, pasurin rintaevät eivät ulotu vatsaevien tyveen asti ja pasurin silmän halkaisija on suurempi kuin silmän etureunan ja kuonon kärjen välinen etäisyys.

Pasuri on voimakas vastustaja ongen päässä. Kuva: Juha Ojaharju

Levinneisyys ja elinympäristö
Pasuria tavataan yleisesti maamme etelä- ja keskiosissa sekä lähes koko rannikkoalueellamme Perämerta lukuunottamatta. Sisävesissä sitä esiintyy aina Oulujärven korkeudelle saakka. Pasuri tulee toimeen monenlaisissa vesissä, mutta se viihtyy parhaiten rehevämmissä vesissä. Se suosii matalia ja nopeasti lämpeneviä vesiä. Pasuria tavataan paikoin hyvinkin runsaasti rehevöityneistä järvistä ja sisäsaariston matalista lahdista. Pasurit oleilevat osittain pohjien läheisyydessä. Osittain ne uivat välivedessä­. Talvea ne siirtyvät viettämään syvänteisiin.

Ravinto
Pasurit syövät pääasiassa pohjaeläimiä, kuten erilaisia hyöteistoukkia. Ne syövät myös planktonäyriäisiä,

Lisääntyminen
Pasureiden kutu muistuttaa lahnojen kutua. Ne kutevat matalissa ja ruohikkoisissa vesissä kesäkuussa. Joissain paikoissa kutu voi ulottua heinäkuunkin puolelle. Pasurin mäti on hieman kellertävää, kun taas lahnalla se on harmaata.

Kasvu
Pasuri kasvaa keskimäärin vain 2 cm vuodessa. Kasvu vaihtelee ravinnon saatavuuden mukaan. Pasurin yleiset mitat ovat 20-25 (35) cm. Suurempienkaan pasureiden paino ei yleensä ylitä kiloa.
Suomen ennätyspasuri nousi vuonna 2003 ongella Pedersörestä Ähtävänjoesta. Painoa sillä oli 0,869 kg.