Talvinen pilkkiminen on oiva keino jatkaa kesällä aloitettua kalastusharrastusta, lisäksi se kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin, joten erillisiä lupia ei tarvita. Poikkeuksena kuitenkin ovat erilaiset lammet ja järvet, joihin on istutettu esimerkiksi kirjolohta. Tällaisissa paikoissa tulee jokaisen pilkkijän lunastaa henkilökohtainen kalastuslupa.Pilkkimistä ei voi ehkä pitää niin helppona kalastusmuotona kuin esimerkiksi onkimista ja kalat saattavat käyttäytyä talvella passiivisemmin kuin avovesikaudella. Muutamilla vinkeillä, oikeilla varusteilla sekä aktiivisesti kaloja etsimällä voi kuitenkin saada loistosaaliita! Pilkintää aloittaessa kannattaa kysyä kaveriksi jokin kokenut pilkkijä, aloittelijan ei muutenkaan kannata lähteä pilkkijäille yksin.
Pilkkijän turvallisuus
Valitse pilkkikaveriksi kokenut pilkkijä, joka tuntee hyvin kohdevesistöt ja mahdolliset vaaranpaikat. Jää on monesti heikompaa erilaisissa virtauskohdissa mm. salmissa, jokien tai ojiien suissa sekä siltojen alla, myös railojen kohdalla jää voi olla heikompaa sekä varsinkin keväällä kivien ja heinikoiden vierustoilla jää sulaa nopeammin kuin muualla. Pilkkijän tulee aina jäällä liikkuessaan pitää kaulassaan naskaleita, lisäksi heittoköysi tai kuivapuku lisäävät turvallisuutta jäällä liikkuessa. Myös paikallisissa kalakerhoissa tai lasten ja nuorten pilkkileireillä pääsee tutustumaan pilkkiharrastukseen turvallisesti osaavien ohjaajien kanssa. Ks.oman alueesi tapahtumat: https://www.fisuun.fi/kalastustapahtumat
Pilkkijän varusteet
Osa pilkkijän turvallisuutta on myös oikeanlaisten varusteiden valinta. Pilkkiavannon tekemiseksi tarvitaan kaira, ahvenia tai muita pienempiä kaloja tavoittelevan kannattaa hankkia kevyesti pyöritettävä neljän tuuman kaira, joka soveltuu hyvin myös pilkkikilpailuihin. Mikäli päätavoitteena on kuha, hauki, made tai kirjolohi on syytä hankkia kuuden tuuman kaira. Mitä isompi kairan halkaisija on niin sitä raskaampi sillä on kairata. Nykyään tarjolla on paljon porakoneilla toimivia kairoja, mutta niiden käyttö tulee jättää aikuisille. Muista suojata aina kairan terä kuljettaessasi kairaa, sillä terä on erittäin terävä, samasta syystä kaira tulee aina kairata pystyyn jäähän kun aletaan pilkkimään. Toinen oleellinen asia on lämmin vaatetus, kerrospukeutuminen kannattaa aina. Jalkineiksi kannattaa valita vedenpitävät kunnolliset pilkkikengät, sillä varpaiden kylmettyessä myös pilkkijälle tulee kylmä. Lisäksi kenkiin kiinnitettävät liukuesteet ovat erityisesti liukkaalla jäällä tarpeelliset. Pilkkiä voi seisaaltaankin, mutta pilkkijakkaralta käsin pilkkiminen on mukavampaa. Pilkkireppuun mahtuu hyvin myös pilkkireissujen kruunu, eli hyvät eväät.
Lisäksi aloitteleva pilkkijä tarvitsee tietenkin pilkkivavan, yhdellä pääsee hyvin alkuun, mutta kokemuksen karttuessa on hyvä opetella useita erilaisia pilkkityylejä ja pilkkivälineitä on mukava askarrella myös itse, katso vinkkejä askartelut -osiosta. Ahvenen tai särkikalojen pilkkimisellä on helpoin aloittaa ja aloittelijan pilkiksi soveltuu erinomaisesti tapsipilkki. Nimensä mukaisesti siinä on pystypilkin alla lyhyt n. 5-10cm siimatapsi jonka alle on kiinnitetty morri. Pääsiimaksi ahvenen pilkintään on sopiva 0,18-0,22 siima ja tapsiksi kalan koosta riippuen 0,14-0,18. Morri syötitetään yhdellä tai kahdella kärpäsentoukalla, kiinnitä toukka tylpästä päästä koukkuun niin, että se jää roikkumaan vapaasti – muista jättää koukun kärki näkyviin! Yleensä pilkki lasketaan aluksi aivan pohjaan, pohjan huomaa siiman löystymisestä ja sen jälkeen voi pari kertaa ns. pölläyttää pohjaa pari kertaa pilkillä. Tämän jälkeen pilkki nostetaan n. 10-20 cm irti pohjasta ja aloitetaan houkutusvetojen teko. Houkutusliikkeet voivat olla rauhallisia heilautuksia ja hitaita väristelyjä ylös ja alas. Kalat nappaavat yleensä aika nopeasti, jos tärppiä ei tule viidessä minuutissa kannattaa pilkkijän siirtyä muutama metri ja kairata uusi reikä. Muistathan tainnuttaa ja verestää saaliiksi ottamasi kala, vaihtoehtoisesti voit lopettaa kalan taittamalla sen niskat nurin.Vapautettavat kalat tulee vapauttaa mahdollisimman pikaisesti ja varoen. Muistathan myös, että kalojen tai roskien jättäminen jäälle ei ole sopivaa käytöstä!
Mistä niitä kaloja oikein löytyy?
Ahvenia etsittäessä on hyvä aloittaa tutkimalla pohjakartan avulla vesistön pohjan muotoja; selkäkarikot, syvänteiden ja matalikoiden reunat ovat usein hyviä ahvenpaikkoja, yleensä kaikki paikat missä pohjanmuoto on vaihtelevaa kannattaa tutkia. Rantapenkan tuntumasta on usein helpoin aloittaa ja jäällä ollessasi tutki mahdollista lumipeitettä; paksun lumen aikaan kalat löytyvät usein lumettomilta laikuilta ja vähäisen lumen aikaan ne saattavat olla paksumpien lumikinosten alla. Alueilla, joissa käy paljon pilkkijöitä myös vanhojen reikien määrästä on myös helppo havannoida mahdollisia kalapaikkoja. Nykyään myös pilkkikäytössä yleistyneiden kaikuluotainten avulla on myös mahdollista saada tietoa paikalla olevista kaloista ja niiden syöntihalukkuudesta.
Pilkkikilpailuista lisämaustetta harrastukseen
Pilkkikilpailuissa käyminen on suosittu harrastus, jossa yhdistyy kalastus, liikunta, luonto ja ystävien näkeminen. Lähes kaikissa kilpailuissa on nuorille omat sarjansa, joista on mukava aloittaa harrastus esimerkiksi oman kaverin kanssa. Yleisimmin kilpailukalana on ahven, mutta myös lohipilkkikilpailut ovat suosittuja. Suomessä järjestetään vuosittain useita satoja pilkkikilpailuja, niistä tietoa löytää piirien ja seurojen kilpailukalentereista. Lisäksi kilpaillaan myös SM-tasolla, ks. Vapaa-ajankalastajien kilpailukalenteri https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/kilpailukalenteri/