[vc_row][vc_column][vc_column_text]Kalakoulu toimii Pohjois-Karjalassa
Pohjois-karjalassa sijaitsevalla Viinijärvenkylällä on järjestetty SVK:n rahoittamaa kalakoulua loppukesän/syksyn aikana.
Kalastusreissut ovat sijoittuneet Viinijärvelle ja siitä laskevaan Taipaleenjokeen.
Aiheina on ollut muunmuassa heittokalastusta,ongintaa,täkykalastusta ja jigitystä.
Ryhmien koot ovat vaihdelleet 2-10 osallistujaan ja ikähaarukka on ollut 7-15vuoden välillä.
Tässä hieman maistiaisia reissurapsojen ja kuvien muodossa.
Torstai 18.8
Kiitos kaikille torstaiseen kalakouluun osallistumisesta! Ohjaajat mukaanlukien paikalla oli 8henkeä.
Hieman myöhästyneestä startista huolimatta kerittiin käydä muutama tunti haukijahdissa. Komeita tärppejä nähtiin ja muutamia haukia kävi kummassakin veneessä joista yksi otettiin ruokakalaksi.
Ensi kerralla suunniteltiin aiheeksi jigikalastusta.
Tiistai 20.9
Onnistunut jigireissu takana ja kalaakin tuli.
Keli oli mitä mahtavin pienestä pohjoistuulesta huolimatta. 🙂
Päivän väristä ei taidettu jutella lopuksi mutta ainakin itselle jäi sellainen maku että ärsykevärit toimivat paremmin iltaa kohti.
Pyörittiin jyrkkien penkkojen reunassa ja heitot sijoittui n 5m veteen.
Kaikkia jigitys tyylejä koitettiin eli dropshot,vertikaali ja perus kelaus.
Kaikilla tyyleillä jotain ylös 😉
Seuraavakin kerta keskittyy jigitykseen ja lokakuussa otetaan työn alle jerkkaus.
Kireitä ja kiitos osallistuneille!
Torstai 29.9
”Kalakoulu” kävi tänään tutustumassa jerkkauksen saloihin perinteisen lusikanheiton lomassa neljän venekunnan voimin.
Paikalla siis ennätykselliset 10 nuorta!
Mahtava homma!
Keli oli hieman kylmähkö ja viimainen mutta sisullisesti viehe lensi joka veneestä vähintään tunnin verran.
Yhtä venekuntaa lukuunottamatta joka veneeseen nousi kalaa.
Ilman jääneellä venekunnalla kuitenkin tapahtumia ”ohiampumisien” muodossa.
Vesi oli hieman humuinen kovien tuulien johdosta joten kaloilla oli varmasti vaikeuksia nähdä tai edes osua vieheeseen.
Selkeät värit tuntuivat toimivan.
Veden kylmetessä uittoa tulisi rauhoittaa ja tehdä useammin pysäytyksiä kelaukseen.
Näin saadaan vähän enemmän aikaa kalalle reagoida vaikeissa olosuhteissa.
Itsellä kelauskäsi on vielä täysin kesätahdissa ja tulevaisuudessa pitää katsella mikä on meininki kerholaisilla.
Ainakin tästä kerrasta jäi sellainen maku että joillain on homma jo hallussa 😉
Kiitos tuhannesti Santulle, Tatulle, TET harjoittelija Nooralle ja tietysti osallistujille.
Kireitä!
Torstai 6.10
Torstaina 6.10. käytiin taas ”kalakoulun” kanssa kalastushommissa ja aiheena oli lähinnä jigitys ja vertikaalijigitys.
Mukana oli 9 osallistujaa ja kolme venettä.
Hienosti siis! 🙂 (y) 　 　
Pyörittiin Säkkiluodon ja Kiiluisen välissä olevalla syvänteellä penkkoja pommittaen.
Veden lämpötila on laskenut jo alle 10 asteen joten kalat alkavat olla todella hidasliikkeisiä.
Perus sääntöhän menee että jigipään paino tulisi valita syvyyden mukaan eli 2,5g per metri. Torstainen jigitys sijoittui 5m tietämille joten painoksi (normaali olosuhteissa)olisi hyvä valita n.12g pää.
Tämä voi kuitenkin olla liian nopea uppoamaan kohmeiselle kallalle ja näkisin että veden kylmetessä 5m riittää 10g paino oikein hyvin.
Kelausta tässäkin tekniikassa tulee hidastaa mutta hidastuksen myötä voi lisätä muutaman kammenkierron lisää uittoon.
Jigi nousee pohjasta nätisti hieman korkeammalle ja leijailee hyvän aikaa ennenkuin taas tumpsahtaa pohjaan.
Näin taas kerran saadaan kohmeiselle kalalle enemmän aikaa napata tarjoiltuun välipalaan.
Itselle tuntuu tänä vuonna mahdottomalta oppia tuohon tahtiin ja sen huomaa saaliissa.
Tatulla tilanne taisi olla toinen sillä ainakin kaksi haukea kävi veneen vieressä reuhtomassa.
Simo taisi saada yhden ahvenen ja olikos muita?
Joka tapauksessa syksyn teema kalastuksessa on hidastaminen ja kärsivällisyys.
Saalismäärät eivät päätä huimaa ja sen eteen täytyy tehdä enemmän töitä.
Tätähän kalastus on ja juuri viime viikolla satuin keskusteluun jossa tulin maininneeksi että 25vuotta kalastaneena tuntuu joka vuosi enemmän siltä että en tiedä vielä mitään kalastuksesta.
Tietomäärä kasvaa mutta sitä mukaa kasvaa myös avoimet kysymykset.
Jokainen vastaus vie kuitenkin lähemmäksi graalinmaljaa eli mitä kala ajattelee.
Ehkä se on kangastus mutta toivossa on hyvä elää sanoi lapamato. 😉
Tällä viikolla perehdytään hauen täky-ongintaa taipaleen joella.
Kiitos suuresti osallistuneille ja oppaille Mika ja Tatu!
Kireitä siimoja!
Perjantai 21.10
Perjantaina kalakoulu perehtyi haeun täkyongintaan taipaleenjoella.
Paikalle saapui kuusi innokasta kalastajaa.
Ensimmäiseksi tutustuttiin rigien tekemiseen ja toimintaan.
Käytössä oli ns juokseva rigi jossa kala pääsee vetämään syöttiä samaan aikaan kun lyijypaino jää makaamaan pohjalle eikä kala tällöin tunne vastusta ja kelpuuttaa syötin paremmin.
Kalat olivat niin aktiivisia että ensimmäinen hauki nousi ensimmäisen kymmenen minuutin aikana ja seuraava melkeimpä heti perään.
Sen jälkeen meno hiljeni mutta tärppejä tuli tämänkin jälkeen.
Täkyonginta on tehokas tapa kalastaa petokaloja kylmän veden aikaan ja homma on kohtuu simppeliä kun perustiedot ovat hanskassa.
Tekniikkaa voi verrata vetouisteluun sillä kalastajan tehtäväksi syötin asettamisen jälkeen jää vain tärpin odottelu esimerkiksi teen siemailun lomassa.
Leppoisaa touhua siis 🙂
Saaliiksi saatiin kaksi komeaa haukea joista toinen 1,7kg ja toinen tasan 3kg!
Porukka tykkäsi touhusta sen verran paljon että seuraavankin kalakoulun teemana on täkyonginta.
Kiitos osallistuneille ja palataan taas ensi viikolla asiaan! 🙂
Tiistai 25.10
Täkykalastuksen revanssi.
Tiistaina paikalle saapui kaksi sitkeää kalastajaa.
Kalastus oli todella haasteellista sillä edeltävä yö oli kylmä ja päivällä lunta tuli niin sanotusti tuutin täydeltä.
Värjöttelimme ensimmäisen tunnin sillalta katsottuna oikeanpuoleisella rannalla mutta koska neljään vapaan ei tullut tärpin tärppiä siirryimme vastakkaiselle rannalla luottopaikkaan.
No sama meno jatkui sielläkin eikä koko päivän aikana saatu kontaktia kaloihin yhtä molskausta lukuunottamatta.
Kylmän kelin lisäksi saantiin vaikutti ilmeisesti myös käyttämämme täkykalat sillä tarjoilimme hauille pääsääntöisesti särkeä.
Tätä edeltävällä kerralla kummatkin kalat tulivat salakalla.
Seuraavalla kerralla pitää ottaa taas salakoita mukaan ja katsoa onko sillä suurta merkitystä. Tälläistähän kalastus on ja tyhjiä reissuja pitää tullakkin että kalastuksen jännitys ja mielenkiinto säilyy.
Kalakoulua jatketaan mikäli tulijoita on ja kelit sen sallivat.
Kiitos osallistuneille (Simo ja Santeri)
Kalastuksenohjaaja Antti Heikkinen[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][wdfb_like_button][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][fbcomments][/vc_column][/vc_row]