[vc_row][vc_column][vc_column_text]Aika on mennyt tosi vauhdilla tänä syksynä täällä Paraisilla kalakoulussa. Olen päässyt näkemään ja kokemaan kaikkea uutta kalastuksen ja kalatalouden ympärillä. Muutama viikko jäljellä koulua ja sitten alkaa jo joululoma.
Viime viikolla meillä oli kalanviljelylaitoksessa työskentelyä. Aamut siellä alkavat aina yleensä rutiineilla. Ensimmäiseksi kerätään kuolleet kalat pois altaista ja putsataan altaat harjoilla. Pitää myös muistaa seurata kalojen ruokinta tilannetta ja katsoa onko ruokinta-automaateissa niille annettavaa rehua tarpeeksi. Rutiineihin kuuluu myös tietojen merkkaaminen päiväkirjaan. Purimme myös poikastuotannossa olevaa vedenpuhdistus automaattia ja siinä kesti kauan, sillä putkia oli niin pirusti.
Kalanjalostuslaitoksella ainakin yksi asia on tullut selväksi. Kaiken A ja O on hygienia. Pukeudumme valkoiseen suojapukuun ja essuun. Pukeutumisen jälkeen on aina tarkka käsien pesu, kuivaaminen ja desinfiointi. Näin ehkäistään bakteerien levittäytymistä kalojen sekaan. Olisihan se yököttävää, jos meidän ruuaksi tarkoitettujen fileiden joukkoon pääsisi bakteereja. Tänä syksynä olen kalanjalostuksen oppitunneilla perannut ja fileroinut jo satoja kiloja kaloja. Osa kirjolohista on itse kasvatettu meidän viljelylaitoksessa. Kaloja on myös pakkailtu asiakkaille. On yllättävän vaikeaa fileoida taikka perata oikeaoppisesti ellei ole hyvää opettajaa kertomassa kuinka se tehdään. Jalostushallissa on myös kaiken maailman laitteita; silakanlajittelukone, vakuumikoneita, fileerauskoneita… Me olemme vielä opetelleet hommia ihan perus fileerausveitsen kanssa, mutta toivon mukaan pääsemme kokeilemaan myös laitteita joskus.
Yhtenä aamuna lähdimme istuttamaan meritaimenen poikasia Turun saaristoon Airistolle. Aurajoesta syksyllä 2013 pyydettyjen poikasten emojen lypsy, mädin keruu, hoito sekä poikaskasvatus oli hoidettu koulumme kalanviljelylaitoksella. Olihan se hienoa päästä itse siirtelemään kaloja. Kalat piti punnita tarkasti sillä koulumme myi ne paikalliselle kalastusseuralle ja he halusivat että istutamme ne. Kaiken kaikkiaan istutimme yhteensä 1270 kappaletta yli 300 kg pieniä taimenen poikasia saaristoon. Meritaimenen kanta on aika heikossa kunnossa ja siksi pyrimme saada kalakantaa nousemaan istuttamalla niitä.
Livian kalatalouden porukka oli myös mukana Turun joka vuotisilla silakkamarkkinoilla. Oppilaat pääsevät kertomaan ja esittelemään oppilaitosta. Tänä vuonna minä olin yksi tapahtumassa mukana oleva opiskelija kertomassa koulustamme ja kalataloudesta. Olihan tuo todella mukava kokemus. Sain olla mukana rakentamassa ja purkaamassa sekä esittelemässä ständillä. Kelit oli aika huonot, mutta ihmisiä kuitenkin riitti koko markkinaviikonlopun. Ständillämme pääsi katsomaan kaloja, jotka olivat meidän koulun kasvattamia. Siinä oli mm. meritaimenta, lohta ja kirjolohta. Myös jokunen täplä ja jokirapu oltiin kanssa saatu mukaan vaikka koulussamme emme kasvata niitä.
Viikot Paraisilla on kulunut tosi nopeasti. Koulupäivän jälkeen yleensä tapailemme kavereita asuntolalla ja puhumme tietty kalajuttuja. Usein lähdetään tietenkin kalalle pyytämään haukea, sillä huhu kertoo, että Paraisilta tulee isoja haukia… Keskiviikko on aina saunailta. Käymme yleensä saunomassa porukalla. Lauteilla on aina mukava turista porukalla kalajuttuja. Asuntola ohjaajamme Aleksi vie myös halukkaita Paraisille keilaamaan jos siltä tuntuu. Hän kuljettaa myös meitä kaupoilla pari kertaa viikossa niin saadaan jääkaappiin vähän murkinaa. Aina ei kyllä jaksa tehdä mitään, silloin hyvä vaihtoehto on myös jäädä asuntolalle ja ottaa ihan rauhassa. Kun on touhunnut koko päivän ulkona voi vaihteeksi vain kuunnella musiikkia ja kattoa tv:tä sekä kokkailla jotain ruokaa oman solun keittiössä.
Seuraa myös Livian kalakoulun tapahtua Facebookissa [/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/1″][wdfb_like_button][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/1″][fbcomments Width=”400″ num=”5″][/vc_column][/vc_row]